Euroopan maat suunnittelevat nyt kiireellä Ukrainan turvatakuita aggressiiviseksi ja imperialistiseksi taas kerran osoittautuneen Venäjän uhkaa vastaan. Sekä EU:n ja Naton johtohenkilöt että Euroopan valtiojohtajat ovat kokoustaneet tiuhaan, ja tällä viikolla myös Yhdysvaltain ja Euroopan puolustusvoimien komentajat ovat edistäneet suunnitelmia.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaaminen on mahdollista sen jälkeen, kun turvatakuista on sovittu.
Sekä turvatakuista että presidenttijohtoisesta rauhantunnustelusta sovittiin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin, Zelenskyin ja seitsemän eurooppalaisjohtajan maanantaisessa tapaamisessa Washingtonissa.
Peruste pitäytyä sotilaiden lähettämisestä Ukrainaan ei ole kestävä.
Mitään takeita ei ole vielä sille, että Venäjä haluaisi edistää rauhaa eikä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Valkoisen talon tapaamisen tekee kuitenkin käänteentekeväksi se, että Yhdysvallat vahvisti olevansa Euroopan kanssa samassa rintamassa turvaamassa Ukrainan suvereniteettia ja myös sitoutunut osallistumaan Ukrainan kipeästi tarvitsemiin turvatakuisiin.
Venäjän asenteen lisäksi huolta aiheuttaa edelleen se, että niin Yhdysvallat kuin myös jotkut yksittäiset Euroopan maat ovat vielä tässä vaiheessakin väistelleet omaa vastuutaan turvatakuista.
Kaikkien mielestä vahvat turvatakuut tarvitaan, aseiden lisäksi myös Ukrainaa tukevien maiden sotilaita turvaamaan ensin aselepoa ja sitten rauhaa sekä konkreettiseksi lisäpelotteeksi Venäjälle. Aivan liian monen maan johtajien mielestä juuri heidän omalla valtiollaan ei kuitenkaan ole mahdollisuutta lähettää sotilaita Ukrainaan.
Valitettavasti tähän vastuunpakoilijoiden joukkoon lukeutuu myös Suomi ja antaa siten myös Yhdysvalloille ja muille syytä livetä yhteisrintamasta.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen onkin nyt syytä pikaisesti muuttaa keväistä linjaustaan, että Suomi pitää turvatakuita tarpeellisina mutta jättää sotilaiden osallistumisen muiden harteille. Orpo antoikin jo ymmärtää tätä asiaa arvioitavan pian uudelleen (Yle, 18.8.). Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin uhkailuille ei pidä antaa painoa.
Peruste pitäytyä sotilaiden lähettämisestä Ukrainaan Venäjän naapurimaana ei ole kestävä, vaan asia on juuri päinvastoin: Venäjän vastaisen pohjoisen eturintaman maana Suomen on erityisen tärkeää rakentaa Ukrainalle vahvoja turvatakuita. Se vahvistaa myös Suomen Nato-vakuutusta.