Eilen22:00
Lukijalta. Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen, maassa on yli 330 000 työtöntä ja luottoluokittajat ovat laskeneet Suomen luottoluokitusta. Maasta on kadonnut 20 000 työnantajayritystä ja konkurssien määrä on ennätyslukemissa, mutta silti maassa on lakkoiltu enemmän kuin muualla Euroopassa. Kuluttajat eivät tee kuin välttämättömyyshankintoja ja syntyvyys on laskenut ennennäkemättömän alhaalle. 1990-luvun lamastakin noustiin nopeammin kuin nykyisestä alhosta. Suomesta puuttuu tulevaisuuden usko.
Yritykset investoivat ja luovat uusia työpaikkoja silloin, kun näköala tulevaisuuteen on positiivinen. Kasvu ei synny tukipolitiikalla, vaikka tarkoin kohdennettuja yritystukia varmasti tarvitaankin. Jokaisen pk-yrityksen takana on yrittäjä ja hän tekee henkilökohtaisen päätöksen investoinneista ja työvoimatarpeesta. Vasemmiston jatkuva uhkailu listaamattomien yritysten verotuksen kiristymisestä ei luo tulevaisuuden uskoa pk-yrityksiin. Yrittäjä kantaa aina henkilökohtaisen taloudellisen riskin yrityksestään, jota työntekijällä ei ole.
”Vasemmiston jatkuva uhkailu listaamattomien yritysten verotuksen kiristymisestä ei luo tulevaisuuden uskoa pk-yrityksiin.”
Julkisuudessa yrityksiä on moitittu siitä, että voittovarat makaavat yritysten taseissa, eikä investointeja tehdä. Moitteet ovat asiattomia, sillä vahva tase auttaa huonojen aikojen yli. Rahoittajat arvostavat hyvää omavaraisuutta ja maksuvalmiutta, jolloin yrityksen on helpompi saada investointeihin ulkopuolista rahoitusta. Raha kyllä lähtee liikkeelle, kun luottamus tulevaan on riittävän vahva.
Suomea verrataan usein Ruotsiin ja aivan syystä. Ruotsi teki yhteiskuntasopimuksen vuonna 1938, jossa työväki ja elinkeinoelämä sopivat yhdessä, miten talouskasvua jaetaan. Jälki on ollut vakuuttavaa. Suomessakin ajatus yhteiskuntasopimuksesta on aika ajoin noussut esille, mutta vakavia yrityksiä sen saamiseksi ei juuri ole ollut. Lyhytnäköinen tulonjako on lähinnä poliittisten pikavoittojen hakemista. Veronkorotukset ja jatkuva lakkoilu eivät vahvista kenenkään luottamusta tulevaan.
Suomalaisen yhteiskuntasopimuksen peruskivi pitäisi olla vaalikaudet, puoluerajat ja työmarkkinajärjestöt ylittävä malli siitä, kuinka Suomi saadaan nousuun, velkaantuminen taitettua ja ennen kaikkea luotua tulevaisuuden uskoa nuorille ja yrittäjille. Kun ihmisillä on töitä, lähtee myös syntyvyys kasvuun.
Pasi Kinnunen
poliittisesti sitoutumaton yrittäjä Oulusta, Numerum Oy