Pian täytyy tietää, mihin Suomi laittaa Naton vaatimat puolustusmiljardit.
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Karoliina Honkanen puolustusministeriöstä kertoo, mihin Suomi suunnittelee käyttävänsä puolustusmenojen nostoja, jotka perustuvat Naton vaatimuksiin.
Vuoteen 2035 mennessä Suomen pitäisi käyttää 20,4 miljardia euroa puolustukseen ja turvallisuuteen.
Rahaa voitaisiin käyttää esimerkiksi infrastruktuuriin Naton joukkojen liikkumisen helpottamiseksi ja lääkintähuollon parantamiseen.
Natossa sovittu puolustusmenojen nostotavoite on historiallisen suuri, mutta toisaalta myös turvallisuustilanne on historiallisen huono. Näin sanoo puolustusministeriön puolustusyhteistyöyksikön johtaja Karoliina Honkanen IS:n haastattelussa.
Nato päätti kesän huippukokouksessaan, että jäsenmaiden puolustusmenojen on noustava vuoteen 2035 mennessä viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. 3,5 prosenttia siitä on kovia sotilaallisia menoja, loput 1,5 prosenttia pehmeitä keinoja, joilla parannetaan kokonaisturvallisuutta.
Pian pitäisi päättää, miten Suomi täyttää osansa. Suunnittelutyö alkaa nyt syksyllä.
– Tuo 3,5 prosenttia ei ole mistään hatusta vetäisty, vaan perustuu Naton laskelmiin siitä, mitä uusien suorituskykytavoitteiden täyttäminen vaatii. Sitä Nato myös seuraa hyvin tarkkaan, eli sinne jäsenmaat eivät voi laittaa mitä haluavat, hän sanoo.
– 1,5 prosenttia on taas uudempi kysymys, ja sen määritelmä on löyhempi.
Lue lisää: IS:n tiedot: Trump saamassa tahtonsa läpi – Suomea odottaa hurja ”Nato-pommi”
Puolustusyhteistyöyksikön johtaja Karoliina Honkanen sanoo, että Naton vaatima 3,5 prosenttia ei ole hatusta vetäisty. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Kuuma kysymys on se, mitä kaikkea viiteen prosenttiin voitaisiin Suomessa sisällyttää.
Valtiovarainministeriön lukujen mukaan Suomen pitää käyttää arviolta 20,4 miljardia euroa puolustukseen ja turvallisuuteen vuonna 2035. Tästä 14,3 miljardia euroa on kovia puolustusmenoja ja 6,1 miljardia euroa kokonaisturvallisuuden menoja.
Tänä vuonna puolustusmenot ovat alle seitsemän miljardia euroa. Koska rahaa ei ole jaettavaksi loputtomasti, puolustusministeriössä selvitetään, voidaanko jo olemassa olevia hankkeita saada osaksi puolentoista prosentin suuruista osaa.
Näitä voisivat Honkasen mukaan olla esimerkiksi erilaiset infrastruktuurihankkeet, joilla varmistetaan se, että muiden Nato-maiden vahvistusjoukot pääsevät Suomeen ja pystyvät liikkumaan täällä.
Honkanen ei voi avata sitä, mille alueille tai liikkumismuodoille tämä tarkoittaisi lisäpanostuksia.
– Natolla on suunnitelmansa siitä miten liittokunnan aluetta Suomi mukaan lukien puolustettaisiin. Infran kehittämistarpeet perustuisivat niihin, mutta ne ovat salaisia. Tällä hetkellä tiedetään jo aika hyvin, mihin varaudutaan.
Käytännössä rahaa voitaisiin siis laittaa siltojen tai teiden paranteluun ja tukemiseen.
Voisiko Suomen raideleveyden laajentaminen länsieurooppalaiseen standardiin olla yksi mahdollinen kohde?
– En voi kommentoida tuota suoraan. Perusteet tulevat Naton sotilaallisesta suunnitelmasta, kun tiedetään, mitä reittiä pitkin vahvistusjoukot tulisivat, mitä vaihtoehtoisia reittejä voisi olla ja mitä teitä, mitä siltoja ja mitä rautatieyhteyksiä erityisesti tarvittaisiin.
Toinen konkreettinen asia voisi olla lääkintähuollon kestävyyden parantaminen.
Honkanen painottaa, että Suomessa on tällä hetkellä järjestelmä Puolustusvoimien sodanajan joukkoa varten. Tuon järjestelmän kantokykyä täytyy kasvattaa, koska nyt maahamme voi tulla myös Naton vahvistusjoukkoja. Ne tarvitsevat liikenneyhteyksien ohella myös lääkintähuoltoa.
Lisäksi voitaisiin rahoittaa muuta siviiliyhteiskunnan toimintaa ja resilienssin eli kriisinsietokyvyn parantamista. Eri hallinnonalojen vastuulla olevia asioita selvitetään sopivissa ministeriöissä syksyn ajan.
Kaikkeen tähän saa upotettua vaadittuja miljardeja.
”
Emme me mitään turhia pyydä.
Suomen täytyy laajentaa sotilaallisen liikkuvuuden mahdollisuuksia Nato-sotilaiden takia. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Miljardeja tulee myös Euroopan unionilta. Suomen tienvarret ovat täynnä kylttejä, joissa kerrotaan erilaisten infrastruktuurihankkeiden toteuttamisesta EU:n tuella.
Vielä on epäselvää ja Honkasen mukaan monimutkaista se, miten EU:n rahavirrat ja Naton vaatimukset keskustelevat keskenään.
Hän sanoo, että viiteen prosenttiin voidaan todennäköisesti laskea vain Suomen maksuosuudet EU:n puolustukseen liittyviin ohjelmiin, kuten Euroopan rauhanrahastoon.
– Mutta jos me saamme rahaa jostain tänne, lähettäjämaa laskee ne omiin puolustusmenoihinsa.
Toisin sanoen Suomen tuki Ukrainalle voitaisiin laskea puolustusmenoihin. Ja jos Suomi maksaa osan EU:n puolustushankinnoista, senkin voi laskea Suomen menoiksi.
Mutta jos EU tukee sotilaidenkin käyttämän rautatien tai sillan rakentamista, Suomi voi ilmoittaa puolustusmenokseen vain oman osuutensa eli ei koko hankkeen hintaa.
EU:n osalta asia on epävarma, Honkanen haluaa painottaa.
– Tämä vaatii lisäselvittelyä. Tästä varmaan keskustellaan Natossakin vielä.
Honkanen ei osaa vielä arvioida, kuinka paljon tarpeita puolentoista prosentin osuuteen on. Se selviää, kun selvitystyö on tehty.
– Selvää on, että liittolaisjoukkojen vastaanotto tuo meille lisätarpeita.
– Mutta emme me mitään turhia pyydä. Kaikki on uhkaperusteista ja tarvelähtöistä. Käymme tarpeita läpi muiden ministeriöiden kanssa, ja sen jälkeen katsotaan eteneminen.