Tällaisen maailman Kiina ja Venäjä haluavat – Suomi voi joutua vaikeaan paikkaan

Viikonloppuna Venäjän presidentti Vladimir Putin, Kiinan presidentti Xi Jinping ja Intian pääministeri Narendra Modi esiintyivät lämpimissä väleissä Shanghain yhteistyöjärjestö SCO:n kokouksessa Pekingissä. Putin ja Modi nähtiin kävelemässä jopa käsi kädessä.

Keskiviikkona Kiinassa järjestettiin puolestaan näyttävä sotilasparaati toisen maailmansodan muistoksi. Paraatiin osallistui Putin ja hänen lisäkseen myös Pohjois-Korean ja Iranin johtajat.

Washingtonissa on CNN:n mukaan varoitettu uudesta Kiinan, Venäjän, Pohjois-Korean ja Iranin muodostamasta ryhmittymästä, josta on alettu käyttää nimeä ”axis of upheaval”, jonka voisi suomentaa ”kumouksen akseliksi”. Väitetysti maat pyrkisivät haastamaan USA:n johtaman länsimaailman ylläpitämää maailmanjärjestystä Kiinan johdolla.

Nimitys jäljittelee 2000-luvun alussa USA:n presidenttinä toimineen George W. Bushin käyttämää nimitystä ”axis of evil” (suom. ”pahan akseli”), johon hän laski Iranin, Pohjois-Korean ja Irakin, jotka hänen mukaansa horjuttivat maailmanrauhaa.

CNN:n haastatteleman yhdysvaltalaisen ajatushautomo CSIS:n asiantuntija Brian Hart pitää Kiinan järjestämää sotilasparaatia merkittävänä käännekohtana maiden välisessä yhteistyössä.

– [Paraati] tulee olemaan ensimmäinen kerta, kun Kiinan, Venäjän, Pohjois-Korean ja Iranin johtajat tulevat olemaan kaikki paikalla samassa paikassa.

Iltalehden haastatteleman Kiina-asiantuntija Jyrki Kallio lyttää Hartin väitteet ja puheet uudesta akselista täysin. Kallio toimii vanhempana tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa ja kansainvälisen politiikan ja Kiinan-tutkimuksen dosenttina Lapin yliopistossa.

Kyse ei ole hänen mukaansa mistään käännekohdasta, ja väitteet ”kumouksen akselista” ovat Kallion mukaan puppua. Hänen mukaansa kyse on pääasiassa median luomasta ”sensaatiohakuisesta käsityksestä”, jolla ei ole ”oikein mitään todellisuuspohjaa”, jos tarkastellaan lähemmin neljän maan välisiä suhteita.

– Kiinalla ja Venäjällä ja Kiinalla ja Pohjois-Korealla on hyvin suuria keskinäisiä ristiriitoja, jotka estävät kyllä syvemmälle menevän yhteistyön.

Kiina järjesti vastaavanlaisen paraatin aiemmin vuonna 2015, eli kymmenen vuotta sitten. Myös tuolloin paikalla oli Venäjän, Iranin ja Pohjois-Korean edustajia, vaikkei ihan ylintä johtoa. Kallion mukaan kansainvälisessä diplomatiassa on kuitenkin tavallista, että edustuksen taso vaihtelee.

Kiina nousee

Shanghain yhteistyöjärjestön kokouksessa Kiinan johtaja Xi esitteli visionsa vaihtoehtoisesta maailmanjärjestyksestä, jossa ”globaali etelä” olisi etusijalla, kertoo brittilehti Telegraph.

– Kaikkien maiden, riippumatta koosta, voimasta tai rikkaudesta, pitäisi tasavertaisesti osallistua, päättää ja hyötyä globaalista hallinnosta, Xi sanoi.

Putinin mukaan Xin esittelemä visio luo pohjan uudelle ”vakauden ja turvallisuuden” järjestelmälle Euraasiassa.

Xi esitteli myös suunnitelmansa Shanghain yhteistyöjärjestön johtamasta kehitysyhteistyöpankista, josta jäsenmaille myönnettäisiin seuraavan kolmen vuoden aikana 1,4 miljardin dollarin edestä lainoja ympäristöystävällisiin hankkeisiin ja energia-aloille. Xi sanoi myös, että SCO:n kymmenelle jäsenmaalle tulee mahdollisuus käyttää Kiinan BeiDou-satelliittijärjestelmää, jolla voitaisiin korvata USA:n hallinnoima GPS-järjestelmä.

Kallion mukaan Kiina pyrkii lisäämään omaa vaikutusvaltaansa maailmassa, mutta se ei yritä pyrkiä maailmanvaltiaaksi USA:n ohi.

– Kiinan asevoimilla, erityisesti ydinaseilla on todella pitkä matka siihen, että Kiina olisi edes tasavertainen Yhdysvaltojen kanssa sotilaallisesti.

Kiina on globalisaatiossa suuri voittaja. Kiinalla ei siis ole mitään syytä lähteä romuttamaan nykyistä kansainvälistä talousjärjestelmää. Kiina on maailman toiseksi suurin talous, ja pyrkii siksi pitämään huolen, että sen poliittinen vaikutusvalta olisi samalla tasolla.

– Yhdysvallat on ihan suoraan monta kertaa todennut, että sen tavoitteena on estää Kiinan nousu. Ja tämä tietenkin Kiinaa ärsyttää suunnattomasti.

Kallion mukaan Kiina noudattaa hyvin käytännönläheistä ulkopolitiikkaa, ja sillä on syytä pitää yllä suhteita Iraniin muun muassa siksi, että Iran on merkittävä öljyntuottaja. Kiina on osallistunut yhä enemmän Lähi-idässä tapahtuviin asioihin, ja oli viime vuonna kätilöimässä rauhaa Iranin ja Saudi-Arabian välille.

Venäjän kanssa Kiinan täytyy pitää yllä suhteita muun muassa siksi, että kyseessä on rajanaapuri.

– Venäjä ja Kiina eivät missään nimessä ole liittolaisia. Kiina ja Pohjois-Korea eivät missään nimessä ole liittolaisia.

– Pohjois-Korea on Kiinalle lähinnä päänsärky.

Trumpin suuri virhe

Globaalin etelän suhteen Kiinalla ja Venäjällä on kuitenkin yhteisiä intressejä. Paraatilla Kiina haluaa näyttää, että myös historiaa ja toista maailmansotaa tulkitaan hyvin länsimaakeskeisesti.

– Voidaan aivan perustellusti väittää, että toinen maailmansota alkoi Aasiassa sillä, että Japani hyökkäsi Kiinaan, ja sillä tavalla myöskin korostetaan Kiinan asemaa globaalin etelän ja muiden kuin länsimaiden puolestapuhujana.

Käytännössä Kiina on Kallion mukaan asettunut globaalin etelän äänitorveksi. Näissä maissa on Kallion mukaan hyvin laajasti jaettu käsitys siitä, että nykyinen maailmanjärjestys on länsimaiden luomus ja länsimaiden johtama järjestys, jossa erityisesti Yhdysvallat ja Eurooppa ovat koko ajan määrittäneet pelisäännöt.

Samaan aikaan USA on Donald Trumpin johdolla vetäytynyt ja lopettanut omia kehitysyhteistyöprojekteja ja vetäytynyt kansainvälisistä projekteista. USA näyttäytyy nyt myös hyvin arvaamattomana, mikä voi vähentää maiden halua kuunnella Yhdysvaltoja.

Vielä ei tiedetä, millainen vaikutus Trumpin politiikalla lopulta on laajasti. Kallion mukaan on kuitenkin merkittävää, että Kiina ja Intia lähentyvät. Välit ovat aiemmin olleet ajoittain jopa erittäin huonot.

– Nyt voidaan sanoa, että Trump on kyllä esimerkiksi Intian suhteen toiminut aika typerästi.

– Jos Intia kokee, että sillä on nyt entistä suurempi tarve lähentyä Venäjää ja Kiinaa, koska Yhdysvallat suhtautuu siihen niin kielteisesti, totta kai silloin voidaan sanoa, että tämä on kyllä Trumpilta suuri virhe.

Kaapin paikan Putinille

Keskiviikon paraatissa Kiina esittelee sotilaallista mahtiaan maailmalle, ja sitä katselevat Venäjän Putin ja Pohjois-Korean Kim Jong-un. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Kiina olisi maiden kanssa ylimpiä ystäviä.

– Voisi oikeastaan sanoa, että tässä tilanteessa […] Kiina varmastikin osoittaa tätä sotilaallista mahtiaan erityisesti näille kahdelle johtajalle. Se on ikään kuin varoitus heille. Että muistakaa, kuinka vahva Kiina on. Älkää häiritkö Kiinan nousua ja Kiinan taloudellista vahvistumista.

Se, että maat ovat koolla ilman länsimaiden edustusta johtuu Kallion siitä, että länsimaat ovat päättäneet jättää tapahtuman väliin Putinin osallistumisen takia. Tapahtuman boikotoimista Kallio pitää eurooppalaisilta johtajilta virheenä.

– Se antaa Kiinalle ja ylipäätään globaalille etelälle entistä suuremman syyn osoittaa Eurooppaa ja sanoa, että katsokaa miten ylimielisiä ja miten itsekeskeisiä eurooppalaiset ovat.

Kiina järjesti vastaavan voitonpäivän juhlan sotilasparaatin kymmenen vuotta sitten. Tuolloin mukana oli Kallion mukaan myös iso joukko eurooppalaisia johtajia.

Kallion mukaan Kiina on erittäin huolissaan Venäjän toimista Ukrainassa ja etenkin sen harjoittamasta uhkailusta ydinaseilla. Sama pätee Pohjois-Koreaan. Kiina on huolissaan, että koko kansainvälinen järjestys ajautuu vielä suurempaan sekasortoon.

– Kiinan näkökulmasta kysymyksessä on suuri riski Aasian vakaudelle, joka on Kiinan talouskehityksen kannalta kaikkein merkittävin asia.

– Voidaan sanoa, että tämmöinen yleismaailmallinen viisaus pätee tässäkin, että pidä ystävät lähellä, mutta pidä viholliset vieläkin lähempänä.

Mitä tarkoittaisi Suomelle?

Jos Kiina onnistuu tavoitteessaan kasvattaa kansainvälistä vaikutusvaltaansa, tällä olisi Suomelle kahdenlaisia vaikutuksia.

– Suomi, osana Euroopan unionia tietenkin, joutuu tasapainottelemaan eri suurvaltojen puristuksessa, Kallio sanoo.

Jos Kiina on edelleen valmis yhteistyöhön esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, Euroopan on järkevä tehdä läheistä yhteistyötä Kiinan kanssa.

Toisaalta pitää muistaa, mikä Kiinaa ensisijaisesti ajaa. Suurvallat ajavat Kallion mukaan aina ensisijaisesti omaa etuaan, oli kyseessä sitten Kiina tai Yhdysvallat.

– Kummassakaan tapauksessa ei saa olla liian sinisilmäinen, vaan täytyy pitää tietenkin ensisijaisesti Euroopan etu ja Suomen etu päällimmäisenä mielessä.

Jos pienemmät maat saavat enemmän valtaa, siitä tuskin olisi Kallion mukaan Suomelle haittaa.

– Eurooppa joka tapauksessa tulee säilyttämään asemansa merkittävänä talousmahtina ja myöskin myöskin sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen ylläpitäjänä.