Jälkipuhe|Suomi jää talousvertailuissa koko ajan jälkeen iloisista ja vauraista länsinaapureistaan, mutta Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan kansallislaulumme on valoisampi kuin muiden Pohjoismaiden.
Palstalla pääkirjoitustoimittaja palaa viikon puheenaiheeseen.
Suomalaisen on helppo katsoa kulmien alta reippaita norjalaisia, iloisia tanskalaisia ja huolettomia ruotsalaisia. Nämä kuuntelevat duurivoittoista musiikkia, kauppaavat menestyksekkäästi niin hevosta isompia kuin pienempiäkin asioita ja antavat vaurautensa näkyä verhottomista ikkunoistaan. Venäjäkin on niiden rintamaita kauempana.
Tuore esimerkki saatiin alkuviikosta, kun hallitus kertoi ensi vuoden budjetista. Menoja leikataan, mutta velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Aneemisen talouskasvunsa ja velkaantumisensa kanssa Suomi eroaa koko ajan enemmän muista Pohjoismaista.
Mutta kaikessa suomalaiset eivät ole länsinaapureitaan synkempiä. Se selvisi, kun Jyväskylän yliopisto kertoi myöhemmin viikolla laajasta tutkimuksestaan, jossa analysoitiin 176 kansallislaulun tunneilmaisua. Vertaisarvioidussa tutkimuksessa selvitettiin ”musiikin välittämää emotionaalista vaikutelmaa koneoppimisen ja laskennallisen musiikkianalyysin keinoin”.
Yllättäen selvisi, että Maamme-laulu poikkeaa valoisuudellaan muista Pohjolan sävelistä.
Tanskalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset voivat toki huomauttaa säveltäneensä kansallislaulunsa itse, mutta silti Maamme-laulun valinneiden optimismi olisi hyvä muistaa näinäkin aikoina.