Elokuvaohjaajat ottavat tiukasti kantaa hallituksen kaavailuihin.
Suomalaiset elokuvaohjaajat Aku Louhimies, Tiina Lymi, Juho Kuosmanen, Klaus Härö, Zaida Bergroth, Teemu Nikki, Dome Karukoski, Aki Kaurismäki ja Pirjo Honkasalo sekä Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO vetoavat hallitukseen, että se peruisi budjettiriihessä kaavaillut 7,8 miljoonan leikkaukset.
Aku Louhimies on yksi Suomen suosituimmista ohjaajista Kuva: Otto Virtanen
Tuntemattoman sotilaan sekä tekeillä olevan Lapin sota-elokuvan ohjaaja Aku Louhimies toteaa kannanotossa seuraavasti:
– Suomalaisia tarinoita eivät kerro muut kuin me. Itsenäinen kulttuurimme on arvo. Arvo, jota kannattaa puolustaa. Viimeiseen asti.
– Kysymykseksi jää, että mitä me teemme itsenäisellä Suomen valtiolla, jos sillä ei ole henkistä toimintaa, sosiaaliturvaa eikä kulttuuria? sanoo puolestaan Aki Kaurismäki.
Juho Kuosmanen tunnetaan muun muassa Hytti nro 6 -elokuvastaan.
Cannesissa palkittu ja muun muassa Hytti nro 6 -elokuvasta tunnettu Juho Kuosmanen korostaa, että yhä useammat kotimaiset elokuvantekijät ovat saaneet kansainvälistä huomiota viime vuosina.
– Tuntuu täysin uskomattomalta sekä talouden että kotimaisen kulttuurin puolesta, että tuottoisa teollisuudenala ajetaan tieten tahtoen alas, Kuosmanen sanoo.
Tiina Lymi kuvattuna Helsingissä joulukuussa 2023. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Muun muassa huippusuositun Myrskyluodon Maijan ohjannut Tiina Lymi näkee, että leikkausten jälkeen Myrskyluodon Maijan kaltaisten elokuvien tekeminen muuttuisi ”lähes mahdottomaksi”.
– Jos leikkaukset toteutuvat ehdotetusti, seuraukset ovat alalle kohtalokkaat: lisää työttömiä kortistoon, konkursseja niin tuotantoyhtiössä kuin elokuvateattereissa. Kenen mielestä on parempi, että suomalaiset istuvat omilla sohvillaan katsomassa amerikkalaisia sarjoja sen sijaan, että he menisivät paikalliseen teatteriin katsomaan kotimaisen elokuvan? Lymi esittää näkemyksensä.
– Peruskivi jokaiselle kansainvälisesti rahoitettavalle elokuvalle on kuitenkin suomalaisen elokuvasäätiön tuki. Ilman sitä ei ole mahdollista lähestyä ulkomaisia rahoitustahoja, jolloin kotimainen kansainvälisesti rahoitettava elokuva jää rahoittamatta, tekemättä ja tietenkin yleisöltä näkemättä, Klaus Härö arvioi kannanotossa.
Tove-elokuvastaan parhaiten muistettava ohjaaja Zaida Bergroth toteaa:
– Hallitus ei pelkästään tuhoa suomalaista kulttuuria ja vie meiltä omia tarinoitamme, vaan myös tekee hutiloitua talouspolitiikkaa ja menettää tuloja.
100 litraa sahtia-ohjaaja Teemu Nikki korostaa kotimaisten elokuvien merkityksestä maakuntien elokuvateattereille ja -tarjonnalle:
– Jos leikkaukset toteutuvat, elokuvien määrä romahtaa ja maakuntien elokuvateattereiden on vaikeampi pysyä pystyssä.”
Menestyselokuvien (mm. Napapiirin sankarit, Mielensäpahoittaja ) ohjaaja Dome Karukoski muistuttaa, että tukieurot maksavat itsensä takaisin:
– Elokuva ei ole vain kuluerä, vaan sillä on arvoa sekä talouden että kulttuuri-identiteetin kannalta. Samalla olemme kertoneet suomalaisia tarinoita suomalaisille. Sitä asiaa ei voi edes mitata rahassa: se on välttämätöntä meidän kielemme ja tämän upean kansan identiteetin takia, Karukoski muotoilee.
– Pienellä kieli- ja markkina-alueella ei voi olla monimuotoista elokuvataidetta ilman julkista tukea. Nyt julkinen valta aikoo näivettää oman luomuksensa. Uuden luomisen rohkeus, tahto ja ilo on muuttunut kulttuurivihamielisyydeksi. Kulttuurialojen leikkaukset ovat jo tätä ennen olleet historiallisen suuria, toteaa Pirjo Honkasalo.
Valtioneuvosto tiedotti aiemmin syyskuussa, että hallitus kaavailee leikkaavan 7,8 miljoonaa euroa yritystukia, jotka kohdistuvat ”opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan yritystukiin (suurilta osin elokuvatuotannon tukiin)”.