Puolustusvoimien tilauksiin tarvittavat valtuudet kasvavat lähivuosina 15-kertaisiksi. Suuret asejärjestelmät hankitaan usein ulkomailta, mutta myös monet kotimaiset yritykset odottavat uusia tilauksia.
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Suomen puolustusbudjetti kasvaa merkittävästi hallituksen myönnettyä 6 miljardin euron uudet tilausvaltuudet.
Puolustusmenojen on määrä nousta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä Naton linjauksen mukaisesti.
Suomalaiset puolustusteollisuuden yritykset toivovat saavansa osuuden kasvavista hankinnoista.
Puolustusvoimat painottaa suorituskykyä kotimaisuuden sijaan.
Puolustusvoimat on saamassa jättisatsauksen hankintoihinsa. Syyskuun alun budjettiriihessä hallitus myönsi uudet 6 miljardin euron tilausvaltuudet, eli 15 kertaa aiempaa enemmän.
Puolustusbudjetti kasvaa jatkossakin. Jo keväällä hallitus päätti nostaa Suomen puolustusmenot kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Nato-maat sitoutuivat Haagin huippukokouksessa kesäkuussa 2025 nostamaan puolustusmenonsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.
Suomen osalta Naton linjaus tarkoittaa sitä, että puolustusmenojen pitäisi olla peräti 20,4 miljardia euroa vuonna 2035.
Lue lisää: Kommentti: Naton tuleva jättilasku panee vielä Suomenkin sekaisin
Syksyn budjettiriihen yhteydessä myönnettyjä noin kuuden miljardin euron valtuuksia ei ole tarkoitus käyttää ensi vuoden aikana, vaan maksut jakautuvat seuraaville kymmenelle vuodelle, ja pääosin 2030-luvun alkupuolelle. Tästä kaksi miljardia käytetään yhteisten asejärjestelmien kehittämiseen ja neljä miljardia materiaaliseen kehittämiseen.
Suomalaisissa puolustusteollisuuden yrityksissä toivotaan siivua kasvavista määrärahoista.
– Tilausvaltuuksien lisääminen tarkoittaa mahdollisesti lisääntyviä hankintoja myös suomalaiselta teollisuudelta, toteaa Tuija Karanko, Puolustus- ja ilmailuteollisuus ry:n pääsihteeri.
Suomen puolustusteollisuuden yritykset odottavat kaksinumeroisia kasvulukuja vuosittain, kertoo Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko. Kuva: Sami Kero / HS
Hänen mukaansa alan yritysten liikevaihto oli vuonna 2024 noin 3 miljardia euroa ja se työllisti suoraan 12 000 ja epäsuorasti 30 000 henkilöä.
– Tällä on merkittävä vaikutus myös alueellisesti, sillä yrityksiä on ympäri Suomea.
Karangon mukaan on mahdotonta sanoa, kuinka suuri merkitys tilausvaltuuksien kasvulla on suomalaisyrityksille.
– Tilauskanta vaihtelee yrityksittäin ja tuotteittain, joten yhtenäistä tilannekuvaa ei ole antaa. Sama on tilanne tuotantokapasiteetin suhteen, Karanko sanoo.
Lue lisää: Puolustusselonteko Venäjän uhasta Suomelle: Turvallisuustilanne on vakava
Paljon riippuu hänen mukaansa siitä, miten paljon Puolustusvoimat painottaa esimerkiksi järjestelmien toimivuutta Suomen oloissa ja toimitus- ja huoltovarmuutta.
– Puolustusmateriaalihankinnat ovat perinteisesti pitkiä prosesseja, jopa vuosia. Siten merkittävää on myös se, hankitaanko joitakin järjestelmiä tai tarvikkeita suorahankinnalla suomalaisilta yrityksiltä. Tämä nopeuttaisi toimituksia ja varmistaisi tarvittavan kyvykkyyden Suomessa materiaalin elinkaaren ajan, Karanko sanoo.
Puolustusvoimien saksalaisia Leopard-tankkeja uudistetaan todennäköisesti lähivuosina. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Puolustusvoimien mukaan keskeinen kriteeri hankinnoissa on suorituskyky. Kotimaisuus ja esimerkiksi työllistäminen eivät paina vaakakupissa.
– Tällaista kriteeriä ei tunnisteta puolustus- ja turvallisuushankintalaissa, jonka nojalla hankintoja toteutetaan. On toki mahdollista ja usein toivottavaakin, että tietyn hankinnan sivuvaikutuksena syntyy positiivisia työllisyysvaikutuksia, vastataan puolustusministeriön resurssipoliittiselta osastolta.
Huoltovarmuus sen sijaan on tärkeä hankintoihin vaikuttava tekijä, joka saattaa painaa vaakaa kotimaisten yritysten eduksi. Puolustuksen kriittisiä järjestelmiä pitää pystyä käyttämään kaikissa tilanteissa, joten teknistä osaamista ja materiaalia pitää olla käytettävissä myös poikkeusoloissa.
– Monet huollon, ylläpidon ja vauriokorjauksen kyvyt tarvitaankin siis suomalaisten toimijoiden käsiin, koska vain tällä tavalla voidaan varmistaa niiden saatavuus poikkeusoloissa, Puolustusvoimista kerrotaan.
– Tietyissä tilanteissa sotilaallisen huoltovarmuuden vaatimukset voivat johtaa myös siihen, että hankinta toteutetaan suorahankintana kotimaiselta yritykseltä. Vastaavalla tavalla erityisen korkeat tietoturvallisuusvaatimukset saattavat edellyttää vastaavaa ratkaisua.
Lue lisää: Suomi ostaa satelliitteja – hintalappu 158 miljoonaa
Puolustusvoimien mukaan Suomessa on puolustuksen kannalta paljonkin osaamista. Yksi esimerkki ovat tutkasatelliitit. Puolustusministeriö on allekirjoittanut 158 miljoonan euron aiesopimuksen suomalaisen Iceye Oy:n kanssa SAR-tutkasatelliittien hankinnasta.
– Muita vahvoja alueita on muun muassa miehistönkuljetusajoneuvot, ampumatarviketuotanto sekä tietyt tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmät, kerrotaan Puolustusministeriöstä.
Puolustusvoimat suunnittelee avaruuskeskuksen perustamista. Suomen tiedustelu-, valvonta- ja viestintäkykyä on tarkoitus parantaa muun muassa Iceye-satelliiteilla. Kuva: ICEYE
Osa puolustusbudjetin kasvusta menee todennäköisesti jo käynnissä oleviin hankintoihin, kuten yhdysvaltalaisten F35-hävittäjien hankintaan ilmavoimille sekä merivoimien korvettitilaukseen.
Hävittäjien hankintahinta on noin kymmenen miljardia euroa, ja siihen sisältyy koneiden lisäksi aseistus, koulutus- ja ylläpitoratkaisut sekä huoltopalvelut vuoden 2030 loppuun asti. Hävittäjähankinnasta maksetaan Suomen Pankin mukaan tällä hetkellä noin 1,5 miljardia euroa vuosittain, mutta viimeisinä vuosina 2029 ja 2030 enää noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Kotimaisetkin yritykset ovat jo saaneet hankkeista osansa. Merivoimien korvettitilaus liittyy Laivue 2020 -hankkeeseen, johon sisältyy muun muassa neljän Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetin rakentaminen Rauma Marine Constructionsin telakalla. Hankkeen kokonaiskustannukset taas ovat noin 1,3 miljardia euroa.
Korvettitilauksen työllisyysvaikutus Suomessa on merkittävä, arviolta noin 3 600 henkilötyövuotta.
Suomi tilasi joulukuussa 2021 yhteensä 64 Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjää noin 10 miljardin euron hintaan. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Jatkossa Puolustusvoimien hankinnat kohdistuvat entistä enemmän maavoimien tarpeisiin. Maavoimien uudistamisen kustannuksiksi on arvioitu noin 10 miljardia euroa, jotka jakautuvat kuitenkin pitkälle ajalle, ensi vuosikymmenen lopulle saakka.
Lue lisää: Maavoimiin suuria ja kalliita materiaalihankintoja – tällaisia ne ovat
Karangon mukaan maavoimien uudistaminen voi tuoda aiempaa enemmän tilauksia kotimaisille yrityksille.
– Maavoimille hankitaan juurikin sellaista materiaalia, jota suomalaiset yritykset tuottavat, hän sanoo.
Maavoimiin liittyviä tilauksia on käynnistetty jo viime vuosina. Viime vuonna uutisoitiin, että puolustusvoimat saa hankkia vuosina 2024–2028 yhteensä 50 miljoonan euron arvosta ampumatarvikkeita konepajayhtiö Componentalta.
Lue lisää: Nyt tipahti kaksi suurta uutista – ”Historiallisen tärkeä päivä Suomen puolustukselle”
Suomen irtauduttua jalkaväkimiinoja rajoittavasta Ottawan sopimuksesta halutaan niiden valmistus tehdä Suomessa. Suomessa jalkaväkimiinojen tuotantoon kykeneviä yrityksiä ovat esimerkiksi monialayritys Insta, räjähdysaineita valmistavat Forcit ja Raikka sekä Nammo Lapua.
Lue lisää: Puolustusvoimat on valmis ottamaan jalkaväkimiinat käyttöön heti Ottawan sopimuksen umpeuduttua
Kuljetuspanssariajoneuvoksi Puolustusvoimat on valinnut Patria 6X6:n, joka on valittu Suomen lisäksi Latvian, Ruotsin ja Saksan yhteiseksi ajoneuvoalustaksi. Ajoneuvo versioineen korvaisi vähitellen vanhentuvan Pasi-kaluston.
Patria 6×6 AMV on Pasi-kuljetuspanssariajoneuvon seuraaja. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Puolustusvoimat suunnittelee suuria hankintoja myös ulkomailta. Esimerkiksi saksalaiset Leopard-tankit vaativat vähintään kalliin päivityksen. Lisäksi vanhat venäläisvalmisteiset jalkaväen BMP-2 -vaunut on tarkoitus korvata ruotsalaistaustaisilla CV-90-rynnäkkövaunuilla.
– Emme siis lähde ostamaan jostain tietystä maasta, vaan haemme parasta mahdollista suorituskykyä useimmiten globaalin kilpailun kautta, todetaan Puolustusministeriön resurssipoliittiselta osastolta.
– Suomalaisen teollisuuden tarjonta on erityisesti isompien järjestelmien osalta rajallista, jolloin ulkomailta ostaminen on ”välttämättömyys”.
Vahvoja puolustusteollisuusmaita Euroopassa ovat Puolustusministeriön mukaan perinteiset Saksa, Ranska, Italia, Britannia ja Ruotsi. Euroopan ulkopuolella tärkeitä ovat Yhdysvallat, Israel ja Etelä-Korea.
– Osaan näistä on myös Suomen hankinnat viime vuosina kohdistuneet, eniten Yhdysvaltoihin, ministeriöstä kerrotaan.
Vastavuoroisesti suomalaisyritykset tähyävät kansainvälisille markkinoille.
– Suomalainen alan teollisuus on kasvu-uralla ja odotamme kaksinumeroisia kasvulukuja vuosittain. Kansainvälinen mielenkiinto on suurta, joten myös vienti lisääntyy, Karanko sanoo.