Juttu tiivistettynä
Poliisikoira kävi seitsemänvuotiaan lapsen päälle yllättäen Paimiossa Varsinais-Suomessa viime viikolla.
Pojan isä Petri Loikkanen ei itse nähnyt tilannetta. Hän on käynyt tapahtumat läpi sekä lapsensa että koiraa taluttaneen poliisin kanssa.
– Hän kertoi, että lapseni ei ollut provosoinut koiraa mitenkään, vaan kävellyt tien reunassa keppi kädessään. Koira vain päätti hyökätä, mikä tuli ulkoiluttajallekin yllätyksenä, ja silloin flexi irtosi hänen kädestään, Loikkanen kertoo.
Isän mukaan ulkoiluttaja sai käskytettyä koiran nopeasti irti lapsesta.
Rikosilmoitus jätetty
Perhe teki asiasta rikosilmoituksen, koska haluaa varmistua siitä, ettei vastaavaa enää tapahdu.
– Jos tällä koiralla on jokin ongelma, koira pitäisi lopettaa. Poliisikoira on koulutettu käyttämään väkivaltaa ja puremaan lujaa. Nyt se kävi täysin ilman syytä lapsen kimppuun, Loikkanen sanoo.
Koira kaatoi lapsen maahan ja isän mukaan tarttui tätä käsivarresta. Tapaus on traumatisoinut lasta, eikä tämä ole kyennyt menemään viikkoon kouluun.
Avaa kuvien katselu
Petri Loikkanen pelkää, että poliisikoira voi käydä uudelleen lapsen kimppuun. Kuva: Paula Collin / Yle
Petri Loikkasen mukaan lääkäri tutki lapsen vammat, jotka olivat lieviä. Yle on nähnyt lääkärin kirjoittaman lausunnon ja valokuvat lapsen käsivarressa ja kehossa olevista mustelmista ja naarmuista.
Valtakunnansyyttäjän toimiston käsittelyyn
Lounais-Suomen poliisi vahvistaa, että poliisille on jätetty tutkintapyyntö tapauksesta, jossa on osallisena poliisin vapaa-ajalla ulkoilutettavana ollut virkakoira.
Lounais-Suomen poliisi on selvittänyt tapahtumien kulkua henkilövahinkojen ja korvauskysymysten vuoksi.
Viestinpäällikkö Anna Saarenoja sanoo, että tapauksesta tehty tutkintapyyntö on siirretty Lounais-Suomen poliisilaitokselta valtakunnansyyttäjän toimistoon esiselvitykseen. Valtakunnansyyttäjän toimisto päättää, onko syytä käynnistää rikostutkinta.
Lounais-Suomen poliisi tai poliisikoiran ulkoiluttaja eivät voi kommentoida tapahtunutta vedoten siihen, että asia on siirretty valtakunnansyyttäjän toimistolle esitutkintaa varten.
Valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksikön päällikkö, valtionsyyttäjä Tapio Mäkinen sanoo, että valtakunnansyyttäjän toimisto käsittelee vuosittain muutamia tapauksia, joissa virkatehtävissä ollut poliisikoira on purrut ihmistä.
Sen sijaan tapauksia, joissa koira on purrut vapaa-ajalla jotakuta, sattuu harvoin.
– Kyllä ne ovat hyvin harvinaisia, ihan poikkeuksellisia tapauksia, Mäkinen sanoo.
Puremia vain muutama vuosittain
Hämeenlinnassa sijaitsevassa poliisikoiralaitoksessa koulutetaan kaikki Suomen poliisikoiranohjaajat, koulutus kestää kaksi ja puoli vuotta. Laitos myös hankkii koirat poliisin käyttöön. Poliisikoiranohjaajia on Suomessa noin 230, ja heillä on 250 koiraa.
Laitoksen johtaja, ylikomisario Joni Tonteri sanoo, että poliisikoirat käyvät hyvin harvoin kenenkään kimppuun silloin, kun eivät ole työtehtävissä.
– Eivät meidän koirat ole vaarallisia. Lähtökohtaisesti poliisikoirat eivät hyökkäile ihmisten kimppuun, kun ne ovat vapaa-ajalla.
Tonteri ei kommentoi Paimion tapausta vaan puhuu asiasta yleisellä tasolla. Hän pohtii, mikä voisi saada poliisikoiran käymään yllättäen siviilin kimppuun.
– Kyseessä on vahinko, tapaturma. Siinä on jotain yllättävää tapahtunut, johon ei ole pystytty ennalta varautumaan.
Koiria ei lopeteta yksittäistapausten takia
Suomessa on tiettävästi lopetettu vain yksi poliisikoira väkivaltaisuuden vuoksi. Tällöin kyseessä epäiltiin olevan sairauskohtauksen aiheuttama käytöshäiriö.
Yksittäinen kiinnikäyminen ei ole aiheuttanut koirille kohtalokkaita seuraamuksia.
– En muista, että olisi jouduttu lopettamaan yhtään koiraa tällaisten tapausten vuoksi. Kun kyse on vahingosta, niin ei lähdetä sitä koiraa syyllistämään.
Poliisikoirien aiheuttamista puremista on mahdollista saada vahingonkorvausta. Ne maksaa Valtiokonttori.
Korvausjärjestelmästä ei pysty erottelemaan, kuinka monta poliisikoirien puremaa siviileille vuosittain korvataan. Konttorin juristien mukaan korvaushakemuksia siviileiltä saapuu vuosittain vain muutamia.
Sen sijaan poliisille aiheutuneet virkakoiran puremat käsitellään Valtiokonttorissa työtapaturmina. Niitä korvataan vuosittain noin parikymmentä kappaletta. Suurin osa puremista liittyy koulutustilanteisiin.