Suomen ja Ruotsin nopea liittäminen Natoon vaati tuskallisia neuvotteluita, joissa sekä Naton pääsihteerin, Suomen presidentin että Ruotsin pääministerin hermot kiristyivät.
Vaikein hetki neuvotteluissa tuntui yllättäen olevan saada Ruotsi hyväksymään, että Suomi liittyy Natoon ennen Ruotsia.
Tämä selviää Naton entisen pääsihteerin Jens Stoltenbergin Vahtivuoroni-kirjasta, jossa hän kertoo Naton toiminnasta ja päätöksistä pääsihteerikaudellaan. Teos perustuu muistiinpanoihin ja julkisiin lähteisiin.
Norjalainen Stoltenberg oli Naton pääsihteerinä vuosina 2014-2024.
Suomi haki Naton jäseneksi keväällä 2022, muutama kuukausi sen jälkeen kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.
Avaa kuvien katselu
Pääministeri Sanna Marin ja presidentti Sauli Niinistö kertoivat 12. toukokuuta 2022 Suomen aikovan hakea Naton jäsenyyttä. Kuva: Silja Viitala / Yle1. Suomi muuttui äkkiä Venäjä-välittäjästä Nato-kandidaatiksi: ”Suomi etenee helkkarin kovalla vauhdilla”
Suomalaisten poliitikkojen ja kansan mielipiteen muutos näyttää Stoltenbergin kuvauksen perusteella yllättävän nopealta myös Natosta katsottuna.
Naton pääsihteeri keskusteli presidentti Sauli Niinistön kanssa lokakuussa 2021, muutama kuukausi ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Vielä tuolloin Niinistö tarjoutui toimimaan sillanrakentajana Venäjän ja Naton välillä.
Stoltenberg vastasi, ettei haasteena ollut sillanrakentajien löytäminen vaan se, että Venäjä ei halunnut yhteistä polkua.
Vain puolen vuoden päästä tuosta keskustelusta Suomi haki Naton jäseneksi.
Joulukuussa Venäjän presidentti Vladimir Putin alkoi puhua uudesta turvallisuussopimuksesta. Se estäisi Natoa ottamasta uusia jäseniä ja pitämästä sotilaita tai aseita maissa, jotka eivät ennen Neuvostoliiton romahdusta olleet Natossa.
Kirjassaan Stoltenberg kertoi tilanteen kärjistyneen Naton ja Venäjän neuvottelussa tammikuussa 2022.
– Jos Nato ei hyväksy vaatimuksia, vahvistuu meidän arviomme siitä, että Nato on aggressiivinen liitto, ja seurauksena saattaa olla sotilaallinen yhteenotto, Venäjän edustaja totesi Stoltenbergin mukaan.
Uhkailusta huolimatta Nato ei hyväksynyt sopimusta.
Suomi sai yhtäkkiä vauhtia. Vuosikausia hallitusohjelmissa oli ollut Nato-optio, jolle tuli nyt käyttöä.
”Kun Venäjä yritti sulkea Naton ovet lopullisesti, Suomelle muuttui tärkeäksi päästä mukaan”, Stoltenberg kirjoittaa.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Suomen ja Ruotsin ulkopolitiikan johto oli jo pari päivää myöhemmin mukana Naton kriisikokouksessa.
Stoltenberg sanoo pääministeri Sanna Marinin (sd.) olleen yksi niistä, joiden mielipide muuttui Putinin hyökättyä Ukrainaan.
– Nykytilanne on haastava, mutta se voi olla vielä pahempi kymmenen vuoden kuluttua, Stoltenberg kertoo Sanna Marin sanoneen, kun nämä keskustelivat pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
Avaa kuvien katselu
Soltenberg keskusteli pääministeri Sanna Marinin kanssa Münchenin turvallisuuskonferenssissa helmikuussa 2023. Kuva: Johannes Simon / EPA
Niinistöä taas huoletti, millaista turvaa Nato tarjoaisi mahdollisesti hakuaikana ja pääsisikö Suomi Natoon varmasti, jos se lähettäisi hakemuksen. Jos ei pääsisi, se ei edes hakisi.
Kun Suomi näytti valmistautuvan hakemaan Natoon, ruotsalaisille tuli kiire. Pääministeri Magdalena Andersson totesi Stoltenbergille Suomen etenevän ”helkkarin kovalla vauhdilla, paljon nopeammin kuin ennakoimme”.
Stoltenberg sanoo Ruotsin ymmärtäneen huhtikuussa, että Suomi oli menossa Natoon. Stoltenberg sanoo kuulleensa Marinilta ja Anderssonilta, että Suomi ja Ruotsi hakisivat Natoon. Hän ei kerro tarkalleen, milloin pääministerit tästä kertoivat.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan johto panttasi mielipiteitään, ja Suomessa toimittajat tulkitsivat Nato-näkemyksiä rivien välistä. Suomessa pääministeri ja presidentti kertoivat oman näkemyksensä julkisesti vasta 12. toukokuuta, muutama päivä ennen Nato-jäsenyyshakemuksesta päättämistä.
2. Turkin kanssa neuvottelu kävi hermoille: ”Ole nyt hiljaa!”
Kun Suomi ja Ruotsi olivat lähettäneet Nato-hakemuksensa, Turkki vastusti uusia jäseniä.
Keskustelu tiivistyi sen ympärille, kuinka tiukasti maat torjuvat terrorismia ja sitoutuvat pitämään eri järjestöjä terroristisina.
Pitkässä neuvottelussa Naton Madridin huippukokouksessa 2022 kokoushuoneen ilma alkoi olla paksua ja tunnelma kiristyä.
Stoltenberg kertoo taivutelleensa Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania ymmärtämään, että Ruotsi ja Suomi sitoutuvat Turkin kanssa taistelemaan terrorismia vastaan. Se ei auttanut, vaikka Stoltenberg kääntyi Erdoğanin puoleen ja tarttui tätä olkapäästä.
Niinistö kyllästyi.
”Kului tunti. Kului toinen. Niinistö lannistui ja kyllästyi. ”Sanoit jo aikoja sitten, että asia järjestyisi. Mitä sinä oikein haluat?” hän tiukkasi. Erdoğan vastasi terävästi takaisin.
Tämä ei luvannut hyvää. Kiukku ja ärtymys tekisivät yksimielisyyteen pääsystä entistä vaikeampaa”, Stoltenberg kirjoittaa.
Avaa kuvien katselu
Stoltenberg ja Turkin presidentti Erdogan Madridissa Naton huippukokouksessa, missä Suomen ja Ruotsin jäsenyysneuvottelut kiristivät hermoja. Kuva: Brais Lorenzo / EPA
Neuvottelussa tarvittiin tauko, jonka aikana Stoltenberg esimerkiksi kertoo tarjonneensa Erdoğanille kakkua ja voileipää. Erdoğan ”vinosti hymyillen” piti sitä liian halpana tarjouksena.
Asiasta saatiin kirjoitettua kaikille kelpaava muotoilu, minkä jälkeen Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu alkoi vängätä toisesta asiasta.
Nyt Stoltenbergin kärsivällisyys petti.
– Mevlüt, you have to shut up, ole nyt jo hiljaa, Stoltenberg kertoo sanoneensa, minkä jälkeen huoneessa oli tullut hiljaista.
3. Suomi pääsee Natoon ennen Ruotsia: ”Vastustan sitä”
Seuraava kiperä vaihe neuvotteluissa seurasi, kun Nato päätti, että se voisi hyväksyä Suomen jäseneksi ennen Ruotsia.
Suomi ja Ruotsi olivat julkisuudessa toistelleet menevänsä Natoon käsi kädessä. Yhtäkkiä tilanne muuttui, sillä Turkki torjui yhä tiukasti Ruotsin pääsyn Natoon.
”Yhtä aikaa” vaihtui Naton puheissa muotoon ”mahdollisimman nopeasti”.
Stoltenberg sanoo, että Nato halusi eriyttää hakemukset, ja tälle oli myös Yhdysvaltojen hyväksyntä.
Tämä pilasi Ruotsin tunnelman. Kun Stoltenberg helmikuussa tapasi Niinistön ja Ruotsin pääministeriksi vaihtuneen Ulf Kristerssonin, Ruotsin pääministeri oli loukkaantunut.
– Oli huono ajatus, että Suomi eteni ensin, Stoltenberg kirjoittaa Kristerssonin sanoneen. Tämä pelkäsi, että Ruotsin jäsenyys pysähtyisi.
Stoltenberg sanoo Niinistön toivoneen, että Ruotsi ja Suomi voisivat liittyä yhtä aikaa, mutta Suomen tehneen samaan aikaan päätöksiä, joiden avulla he voisivat liittyä ensin. Esimerkiksi eduskunnan Nato-ratifiointia kiirehdittiin.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg onnitteli Suomea pian toteutuvasta jäsenyydestä 31.3.23.
Kristersson sanoi vastustavansa sitä, että maat eivät pääse yhtä aikaa Natoon.
– Vastustan sitä, ettemme pääse jäseniksi yhtä aikaa. Jos ette olisi kiirehtineet ratifiointia omassa eduskunnassanne, Turkki ei olisi siinä asemassa, että se voisi hyväksyä vain Suomen”, Kristersson sanoi Stoltenbergin mukaan.
Tämä on huono, todella huono juttu, Kristersson oli todennut.
Ruotsin poliitikot väittivät, että Suomen ja Ruotsin sotilaallinen yhteistyö vaarantuisi, mikä vaarantaisi Naton turvallisuuden. Heistä Natoon ei voinut luottaa, koska se ei onnistunut viemään maita jäseniksi yhtä aikaa, Stoltenberg kirjoittaa.
Stoltenberg kertoo varoittaneensa ruotsalaisia luomasta politiikassa tai julkisuudessa tällaista kuvaa.
Ruotsalaisilla oli hänen mukaansa taipumus esittää ongelmat suurempina kuin ne olivat, jolloin oli riski, että niistä tulisi suuria.
– Voitte ottaa rauhallisesti, Stoltenberg kertoo sanoneensa,sillä Ruotsi olisi kartalla Nato-maiden ympäröimä.
Avaa kuvien katselu
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on allekirjoittanut Suomen Nato-hakemuksen tänään tiistaina 17. toukokuuta 2022 noin kello 18.15. Ruotsi allekirjoitti oman hakemuksensa jo aiemmin päivän aikana. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Suomesta tuli Naton jäsen 4. huhtikuuta 2023.
Kun Turkki luopui jarruttamasta Ruotsin jäsenyyttä, Unkari aloitti. Kesti viikkoja, ennen kuin Unkarin parlamentti vahvisti hakemuksen.
Stoltenberg kertoo taas rauhoitelleensa Kristerssonia.
– Ota rauhallisesti. Kun olette odottaneet kaksisataa vuotta pääsevänne jonkin sotilasliiton jäseneksi, voitte varmasti odottaa vielä kuukauden, Stoltenberg sanoi.
Ruotsista tuli Naton jäsen 7. maaliskuuta 2024.
Korjattu 29.9. klo 15.34: Korjattu tekstiin, että Suomi haki Naton jäseneksi keväällä 2022. Jutussa puhuttiin alun perin virheellisesti vuodesta 2024.