Petteri Orpo: Suomi varautuu niin hyviin kuin huonoihin skenaarioihin

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti, totesi pääministeri Petteri Orpo (kok.) puheessaan hallituksen tulevaisuusselonteosta. Epävarmuutta lisäävät suurvaltojen kiihtynyt kilpailu globaalista vallasta, maailmantalouden riskit, ilmaston lämpeneminen ja teknologinen kehitys.

– Jo vuonna 2019 eduskunta vaati, että valtioneuvosto varautuu pysyviin tai pitkäaikaisiin muutoksiin globaalissa toimintaympäristössä laatimalla erilaisia skenaarioita ja toimintamalleja. Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto varautuu myös ei toivottaviin kehityskulkuihin. Hallituksen tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa vastaa tähän tarpeeseen. Sen valmistelu luo edellytykset hallinnolle, joka on valmistautunut tulevaisuuden muutoksiin, Orpo kertoi.

Valtioneuvosto antaa eduskunnalle vaalikausittain kaksiosaisen tulevaisuusselonteon. Eduskunnalle 18. syyskuuta annettu tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa on valmisteltu eduskunnan ponsien mukaisesti kaikkien ministeriöiden yhteistyössä virkatyönä, ilman poliittista ohjausta.

– Selonteko sisältää eduskunnan vaatimalla tavalla laajan analyysin toimintaympäristön muutostekijöistä ja epävarmuuksista sekä skenaarioita siitä, millaiset kehityskulut ovat mahdollisia ja mitä ne tarkoittaisivat Suomelle.

Pahin vaihtoehto on Orpon mukaan ”murtuva maailma”, jossa ilmaston kuumeneminen on peruuttamaton ja pahenevat ympäristöongelmat johtavat konflikteihin. Paras vaihtoehto on ”yhteistyön maailma”, jossa valtiot syventävät yhteistyötä turvallisuuden lisäämiseksi ja luonnon pelastamiseksi.

– Skenaariot eivät pyri ennustamaan tulevaisuutta oikein, eikä yksikään niistä toteudu sellaisenaan. Voimme vaikuttaa moniin kehityskulkuihin tämän päivän toimenpiteillä, Orpo totesi.

Hallituksen tavoitteena on Orpom mukaan turvata hyvinvointiyhteiskunta ja sen tärkeät palvelut paitsi nykyisille myös tuleville sukupolville. Siksi hallituksen työn ytimessä ovat taloudesta, turvallisuudesta sekä koulutuksesta ja osaamisesta huolehtiminen.

– Kestävä talous, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä osaavat kansalaiset vahvistavat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Samalla ne luovat edellytyksiä tulevaisuuden menestykselle riippumatta siitä, millaisia haasteita tulevaisuus tuo tullessaan.

– Hallitus on reilun kahden vuoden aikana päättänyt noin 10 miljardin euron sopeutuksista. Sopeutustoimet ovat olleet välttämättömiä, jotta Suomen holtiton velkaantuminen saadaan kuriin. Yhteenlaskettujen sopeutusten myötä velkasuhteen kasvu pysähtyy vuonna 2027.

Turvallisuus on toimivan yhteiskunnan perusta. Siksi Orpon mukaan on varmistettava, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus sekä demokraattinen oikeusvaltio kaikissa oloissa.

Venäjä on Orpon mukaan pääsyy sille, että EU on herännyt Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseen.

– Esimerkiksi viime viikolla julkaistu komission tiedonanto Euroopan puolustuksen tiekartasta vuodelle 2030 pitää sisällään Suomelle tärkeimmän painopisteen: Eurooppa varautuu ensisijaisesti Venäjän uhkaan. Ja nimenomaan tässä tiekartassa EU:n, ja siten myös Suomen, itärajan vahvistaminen on yksi lippulaivahankkeista.

– Vaikka samaan aikaan on rehellistä todeta, että Venäjän eksistentiaaliseen uhkaan ei jokaisessa jäsenmaassa suhtauduta samalla tavalla, on Suomen kannalta erityisen merkityksellistä, että unioni on nyt sitoutunut vahvistamaan yhteistä turvallisuutta ja puolustusta tavalla, jota emme olisi voineet kuvitella vielä muutama vuosi sitten. Perusta on nyt valettu – Naton tavoitteet ja EU:n painopisteet hyväksytty sekä prioriteetit valittu, mutta käytännön työ vasta alkaa, Orpo jatkoi.

Pandemiat, kyberhyökkäykset, hybriditoimet ja ilmastoon liittyvät katastrofit ulottuvat kansallisten rajojen yli ja kytkeytyvät toisiinsa. Tämä vaati Orpon mukaan Euroopalta yhtenäistä ja koordinoitua varautumista. EU:n varautumisunionistrategia painottaa ennakointia riskien ja uhkien tunnistamisessa ja analysoinnissa. Suomi osallistuu aktiivisesti tämän tavoitteen edistämiseen EU:ssa.

Siirtymä puhtaisiin teknologioihin, digitalisaatio ja tekoäly edellyttävät uudenlaista osaamista ja koulutusjärjestelmän tulisi vastata muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Koulutus- ja osaamistason nostaminen onkin Suomelle kohtalon kysymys.

– Olemme lisänneet aloituspaikkoja korkeakouluissa ja tohtorikoulutettavien määrää. Olemme tehneet historialliset panostukset tutkimukseen ja kehitykseen, Orpo sanoi.

Tulevaisuusselonteko on Orpon mukaan herättänyt huomiota niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä mediassa.

– On erittäin hyvä, että tulevaisuudesta käydään laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Nyt on hetki käydä tätä keskustelua parlamentaarisesti.

Tulevaisuusselontekotyö tukee Orpon osaltaan pitkän aikavälin ja tulevat sukupolvet huomioivaa politiikkaa. Tulevaisuusselonteon toisessa osassa tullaan keskittymään nuoriin tulevaisuuden ja yhteiskunnan rakentajina.

– Toivon, että käymme tässä salissa antoisaa ja rakentavaa keskustelua tulevaisuusselonteosta. Suomella on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kansainväliseen tilanteeseen, mutta voimme pitää huolen siitä, että Suomi on tulevaisuudessakin erinomainen paikka oppia, tutkia, tehdä työtä, yrittää ja investoida.