Tämän takia Suomi kielsi 11 kiinteistökauppaa – Tarkat tiedot julki

Puolustusministeri Antti Häkkäsen juuri estämissä kiinteistökaupoissa on hakijoiden useista eri kansalaisuuksista huolimatta kaikissa kytkös Venäjälle, ja lähes kaikkien taustalta löytyy jonkinlaisia yhteyksiä valtioon sekä jopa maan johtoon. Puolustusministeriö perusteleekin jokaista kielteistä päätöstään laaja-alaisen vaikuttamisen uhalla, joka voisi kohdistua Suomen turvallisuuteen. Laaja-alainen vaikuttaminen on sotilaallisessa varautumisessa käytettävä uhkakuva, joka pitää sisällään myös hybridivaikuttamisen eri muodot.

Iltalehti kävi läpi kaikki kuusi kielteistä kiinteistökauppojen lupapäätöstä, jotka koskevat yhteensä yhtätoista kauppaa. Niistä selviää, miten kauppoja ovat yrittäneet tehdä niin Venäjän korkeimpaan johtoon ja valtiollisiin turvallisuusorganisaatioihin yhteyksiä omaavat henkilöt kuin vaikkapa Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatomin entinen johtaja ja presidentti Vladimir Putinin kaupunkiasunnolla urakoita tehnyt mies.

Estettyjen kauppojen tekijät ovat yrittäneet ostaa kiinteistöjä esimerkiksi viitostien ympäriltä Mikkelistä ja huoltovarmuudelle tärkeiden kohteiden vierestä Turun saaristossa.

Iltalehti sai lupapäätökset nähtäville Puolustusministeriöstä tietopyynn öllä. Lupahakemukset kaupoista on jätetty ministeriöön viime vuoden lokakuun ja tämän vuoden kesäkuun lopun välillä.

Ränsistynyt lomakylä

Yksi Häkkäsen estämistä kiinteistökaupoista on tehty Punkaharjulla Savonlinnassa. Täällä Kazakstanin kansalainen, 26-vuotias Assiya Mukhamedrakhimova, teki kaupat vanhasta ränsistyneestä Kultakiven lomakylästä. Hän osti legendaarisen lomakylän äskettäin suurliikemies Miroslav Melnikiltä, jolla on epäilty olevan yhteyksiä Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:hen.

Melnikin kumppanina liiketoimissa on ollut Venäjällä tunnettu musiikkituottaja ja televisiokasvo Vladimir Kiseljov, jonka verkostoihin taas kuuluu itse presidentti Putin. Iltalehti kertoi Kultakiven surkeasta kunnosta ja erikoisista taustoista heinäkuussa.

Kultakiven 21,6 hehtaarin suuruisella kiinteistöllä sijaitsee huonokuntoisia, käytöstä poistettuja lomakylärakennuksia. Mukhamedrakhimova ilmoitti ministeriölle hankkivansa kiinteistön majoitusliiketoimintaa varten. Hän kertoi saaneensa varat kiinteistökauppoihin Kazakstanissa harjoitetusta liiketoiminnasta.

Ministeriö totesi, ettei hänellä kuitenkaan ole aiempaa kokemusta leirikeskusliiketoiminnan harjoittamisesta tai ”mittaluokaltaan huomattavan remontin tarpeessa olevan kiinteistön huomioivaa liiketoimintasuunnitelmaa”.

– Hakijalla ei myöskään ole uskottavaa yhteyttä Suomeen tai Savonlinnan alueelle. Kuvattujen seikkojen valossa ilmoitettu käyttötarkoitus on siten puolustusministeriön arvion mukaan epäuskottava, ministeriö kirjoitti päätöksen perusteluissa.

Omistus voisi siirtyä

Mukhamedrakhimova ilmoitti myös hänen ja perheensä tuntevan hyvin kiinteistön myyneen Melnikin, joka hankki Kultakiven kiinteistön itselleen 2000-luvulla ennen nykyisen lupalain voimaantuloa. Ministeriö totesi puolestaan, että julkisten lähteidenkin mukaan kiinteistön myyjä on läheisesti verkostoitunut Venäjän korkeimpaan johtoon ja valtiollisiin turvallisuusorganisaatioihin.

– Kokonaisharkintaa tehdessään puolustusministeriö on kiinnittänyt huomiota ilmoitettuun, myyjän ja hakijan väliseen yhteyteen suhteessa kiinteistön käyttötarkoituksen epäuskottavuuteen. Ministeriön tietojen ja tehdyn tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella ei voida poissulkea mahdollisuutta, että hakemuksen kohteena olevan kiinteistön omistajuus pyritään siirtämään pois aiemmalta omistajalta ja häivyttämään siten siteitä Venäjän valtiollisiin toimijoihin, ministeriö perusteli kielteistä päätöstä.

– Kokonaisharkinnan perusteella ei voida myöskään varmistua siitä, että kiinteistöä ei myöhemmin tultaisi käyttämään maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä vaarantavalla tavalla, perustelut jatkuivat.

Yhteyksiä valtiollisiin tahoihin

Häkkänen esti myös Puumalassa kahden vierekkäisen kiinteistön kaupan, joita oli tekemässä 79-vuotias pietarilaisliikemies Dimitri Kovalenko. Hän ilmoitti hankkivansa ne vapaa-ajan käyttöön. Kiinteistöistä toinen on rakentamaton ja toisella sijaitsevat asuin- ja talousrakennukset.

Puolustusministeriö kertoi Kovalenkon olevan julkisten lähteiden mukaan Suomessa pitkään asunut monialayrittäjä, joka on ollut ja on edelleen mukana useissa Suomeen rekisteröidyissä osakeyhtiöissä. Yhtiöt ovat osin tai kokonaan ulkomaalaisomistuksessa.

– Puolustusministeriö on kiinnittänyt erityistä huomiota hakijan liiketoimintayhteyksiin, joiden perusteella ei voida poissulkea hakijan sidettä Venäjällä valtiollisesti vaikutusvaltaisiin tahoihin ja sitä, että kiinteistöt voitaisiin tosiasiallisesti siirtää (Suomen turvallisuutta) vaarantavaan käyttöön osana pyrkimystä laaja-alaiseen vaikuttamiseen.

Ministeriö huomautti myös, että Venäjän kansalaisena Kovalenko voidaan Venäjän kansallisen lain nojalla pyrkiä velvoittamaan Suomen turvallisuutta vaarantavaan toimintaan. Ministeriön mukaan pitkäaikaisten liiketoimintayhteyksien vuoksi velvoittamiskynnys voi olla liikemiehen osalta tavallista matalampi. Samaa perustetta ministeriö käytti lähes kaikissa muissakin päätöksissä.

Kiinteistökaupat Kovalenko kertoi tehneensä Venäjällä ja ruplissa. Kauppakirjoista ei ministeriön mukaan kuitenkaan löytynyt mainintaa tästä.

Huoltovarmuudelle merkittävä

Puolustusministeriö puuttui myös Turun saaristossa Houtskarin saarella Paraisilla sijaitsevan rakentamattoman rantakiinteistön kauppaan. Tänne Israelin ja Venäjän kaksoiskansalaiset, 38-vuotias Alexander ja 35-vuotias Nica Yoffe, sekä Israelin kansalainen, 59-vuotias Marina Yoffe, kertoivat aikovansa pystyttää omakotitalon asuinkäyttöön. Lisäksi he kertoivat suunnittelevansa reilun viiden hehtaarin tontille majoitusliiketoimintaa ja ravintolan perustamista.

Ministeriö kirjoitti päätöksessä kiinteistön sijaitsevan usean yhteiskunnalle ja huoltovarmuudelle merkittävän toiminnon läheisyydessä, joita on mahdollista häiritä tai vahingoittaa kiinteistöltä käsin. Sijainti tärkeiden meriväylien läheisyydessä korostaa myös tätä.

Lisäksi lupakäsittelyn aikana ministeriölle oli tullut ilmi seikkoja, ”joiden valossa hakijoiden valtiollisia yhteyksiä Venäjälle ei voida poissulkea.” Myöskään ei voitu poissulkea mahdollisuutta, että kiinteistökauppaan tulisi rahoitusta ainakin osittain lähteistä, jotka pyrkivät tällä saamaan vaikutusvaltaa kiinteistön käyttöön Suomen turvallisuutta vaarantavalla tavalla.

– Mainittu mahdollinen yhteys Venäjän valtionhallintoon sekä käyttötarkoituksen ja toimitettujen tietojen ristiriitaisuus huomioiden jää epäselväksi, millaiseen käyttöön ja minkä tahojen hallintaan kiinteistö tosiasiallisesti siirtyisi kaupan myötä, ministeriö kirjoitti päätöksen perusteluissa.

Johtotehtävissä Rosatomissa

Tšekissä asuva venäläinen, 48-vuotias Mikhail Ukhov, haki puolestaan lupaa viiden eri puolilla Suomea sijaitsevan metsätilan hankintaan. Ukhov kertoi Kolarissa, Torniossa, Simossa, Parikkalassa ja Kouvolassa sijaitsevien kiinteistöjen tulevan metsätalouskäyttöön ja varojen niiden hankintaan tulevan Venäjällä tehdystä kiinteistökaupasta ja sijoitustoiminnasta.

Puolustusministeriö totesi, että Venäjällä tehtyjen kauppojen perusteella Ukhov on tuottanut palveluja venäläisille asiakkaille ja hänen arvioidaan olevan hyvin verkostoitunut Venäjän valtiollisiin ydinvoima-alan toimijoihin. Oman liiketoiminnan ohella hän on toiminut ”huomattavan korkeissa tehtävissä” Venäjän valtion omistamassa ydinvoimayhtiö Rosatomissa.

Ministeriö katsoikin, ettei voida sulkea pois mahdollisuutta, että kiinteistöt tulisivat metsätalouskäytön ohella Suomen turvallisuudelle haitallisten tahojen hallintaan.

Putinin asunnon urakoitsija

Taipalsaarella ministeriö esti 46-vuotiaan Venäjän ja Kirgisian kansalaisen Dmitry Torchinskyn kaupat. Hän halusi hankkia vapaa-ajan käyttöön lomakiinteistön, jonka on omistanut jo kertaalleen aiemmin. Torchinsky osti kyseisen kiinteistön vuonna 2010, mutta myi sen vuonna 2019 eteenpäin 270 000 eurolla. Nyt mies olisi ostanut sen takaisin 150 000 eurolla.

Ministeriö perusteli kauppojen kieltämistä muun muassa sillä, että Torchinsky on tuomittu vuonna 2020 Venäjällä viideksi vuodeksi vankeuteen talousrikoksesta, joka liittyy Venäjän presidentin kaupunkiasunnon alueella suoritettuun urakkaan. Vankeustuomiosta huolimatta mies on kertomansa mukaan asunut ja matkustanut viime vuosina eri maissa.

– Aiemman työn luonteen ja suhteiden perusteella ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että hakijalla on edelleen yhteyksiä Venäjän valtiollisiin toimijoihin, ministeriön päätöksessä todettiin.

Päätöksen mukaan kiinteistö on myös saatettu hankkia takaisin siitä syystä, että sitä voitaisiin käyttää Suomen kansalliselle turvallisuudelle haitallisella tavalla.

Ministeriö huomautti myös, että hakemus kiinteistökaupasta voidaan hylätä, jos sen yhteydessä muistutuksesta huolimatta kerrotaan tahallaan olennaisia tietoja väärin.

Silta viitostien yli

Ainoa Häkkäsen nyt estämistä kiinteistökaupoista, jonka yhteydessä Puolustusministeriö ei suoraan mainitse yhteyksiä Venäjän valtioon tai valtio-omisteisiin yhtiöihin, on tehty Mikkelissä. Täällä lupaa kiinteistökaupoille haki 53-vuotias Israelin kansalainen Oxana Bahnov, jonka perheenjäsenet ovat Israelin ja Venäjän kansalaisia.

Bahnov kertoi hankkivansa kaksi toisiinsa kytkeytyvää palstaa perheen virkistyskäyttöön. Niistä toinen sijaitsee järven rannalla ja sieltä löytyy 140 neliömetrin suuruinen omakotitalo sekä kaksi piharakennusta. Toinen palsta on rakentamaton.

Mikkelin keskustan läheisyydestä löytyvien palstojen sijainti on hyvin poikkeuksellinen, sillä niiden välissä kulkee kallioleikkauksessa valtatie 5. Palstat on yhdistetty toisiinsa viitostien ylittävällä ajoneuvoliikenteeseen soveltuvalla sillalla.

Puolustusministeriö huomautti päätöksessään, että viitostie on yksi Suomen merkittävimmistä liikenneväylistä ja strategisesti tärkeä maan huoltovarmuudelle sekä alueellisesti yhteiskunnan eri sektoreille. Ministeriö muistutti myös, että ”Mikkelin seutukunnalla on laajasti merkitystä yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille.”

Mikkelissä sijaitsee Puolustusvoimien Maavoimien esikunta ja sen yhteyteen avattiin juuri Naton pohjoisen alueen maavoimien esikunta.

Ministeriö arvioi, että kiinteistöjen sijainti ja ominaisuudet korostavat sen strategista merkitystä eri tilanteissa. Ne voivat myös mahdollistaa ”liikenteen seuraamiseen ja muun yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvan tiedustelutoiminnan sekä liikenteen sujuvuuteen vaikuttamisen.”