Niko Stenvall
Tasavallan presidentin lanseeraama ja arvopohjaiseen realismiin perustuva ulkopoliittinen linja joutui tällä viikolla testiin, jonka tulokset nähdään vasta kaukana tulevaisuudessa, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Niko Stenvall.
torstai 30.10.2025 klo 7:00
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin kiveen hakkaama ”arvopohjaiseen realismiin” perustuva Suomen ulkopoliittinen linja sai tällä viikolla tulikasteensa Keski-Aasian Kazakstanissa.
Stubb vieraili maan pääkaupungissa tapaamassa presidentti Kasym-Žomart Tokajevia. Seuraan liittyi 21 suomalaisyritysten edustajaa aikeena lisätä liiketoimintaa hurjaa vauhtia talouttaan kasvattavassa Kazakstanissa.
Vierailua varjostivat kuitenkin tosiasiat siitä, että Kazakstan on autoritaarinen maa, jonka hallinto runnoo kansalaisten ihmisoikeuksia esimerkiksi sananvapauden osalta.
Muun muassa Yle nosti maan ongelmat esille presidenttien tapaamispäivän aamuna julkaistussa jutussaan.
Iltalehdelle vierailua aiemmin kommentoinut Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Kristiina Silvan taas nosti esille Tokajevin yhteyden Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.
Stubb on tuonut presidenttinä esille sitä, että Suomen tulee käydä keskusteluita myös maiden kanssa, jotka eivät jaa sen arvoja. Jukka Vaso
Kazakstanin hallinto jäi Venäjälle kiitollisuudenvelkaan, kun sen johtamat Kollektiivisen turvallisuusjärjestön joukot tukivat maassa vuonna 2022 roihahtaneiden hallinnonvastaisten mielenosoitusten tukahduttamista.
Vierailun pääpäivä kulminoitui yritysfoorumissa, jonka päätteeksi Tokajev piti pitkän puheen, jossa hän toivotti suomalaisyritykset tervetulleiksi Kazakstanin markkinoille.
Maassa, jossa valtionjohdon siunaus on edelleen merkittävä askel liiketoiminnan käynnistämiselle, olivat presidentin sanat varmasti hunajaa suomalaisten yritysten edustajille.
Stubb matkasi Kazakstaniin elinkeinoelämää edustavan delegaation kanssa. Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia
Suomen talouden kehitys on ollut 2020-luvulla ongelmissa, mutta Kazakstanissa se on suuntautunut raketin lailla koilliseen.
Maailmanpankkiryhmän mukaan Kazakstanin bruttokansantuote on kasvanut neljässä vuodessa noin 147 miljardista eurosta liki 248 miljardiin euroon.
Tokajevin mukaan kasvua on tullut myös tämän vuoden kolmannella neljänneksellä 6,3 prosenttia.
Väkilukuun suhteutettuna maan bruttokansantuote on toki vielä kaukana Suomesta, mutta kasvua todistetusti löytyy.
Kazakstan kiinnostaa Suomen lisäksi laajasti myös Euroopan unionissa, koska maa tuottaa kahtakymmentäyhtä EU:n omalle taloudelleen kriittisiksi määrittelemistä 34:stä harvinaisesta maamineraalista.
Kazakstan on muun muassa maailman suurin ydinvoimaloissa käytettävän uraanin tuottaja. Suomen sähkönhankinnasta ydinvoiman osuus oli viime vuonna suurin, yhteensä 37,6 prosenttia.
Uutistoimisto Reuters uutisoikin tiistaina, että neuvottelut kazakstanilaisen uraanin tuonnista suomalaisiin ydinvoimaloihin ovat jo käynnissä.
Kazakstanin presidentti otti Stubbin näyttävällä tavalla vastaan tiistaina. Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia
Kaikessa tässä ei voi unohtaa myöskään Kazakstanin sijaintia maailmankartalla. Aivan Venäjän ja Kiinan kainalossa sijaitseva maa on eräänlainen risteyskohta Euraasiassa, kuten maan presidentti Tokajev sitä kuvaili.
Kazakstan käsittelee hänen mukaansa lähes 85 prosenttia kaikesta maitse kulkevasta rahtiliikenteestä Euroopan ja Kiinan välillä.
Iltalehden pääkirjoituksessa sanottiin jo syyskuussa 2024 Stubbin arvopohjaisen realismin olevan käsitteenä höttöinen. Sit ä luonnehdittiin kuitenkin myös nerokkaaksi, koska se jättää presidentille suuren liikkumatilan.
Kazakstanin kohdalla sitä todella tarvitaan, koska vastakohdat Suomen demokratiaa ja ihmisoikeuksia tukeville arvoille ovat rajut.
Stubb kuitenkin uskoo Suomen arvojen näkyvän Kazakstanin suhteiden edistämisessä monella tavalla.
– Ensimmäinen on tietysti se, että kun rauhassa ja maltilla käy neljä tuntia kahdenvälisiä keskusteluja Kazakstanin presidentin kanssa, pois kameroilta, niin pystyy esittämään vaikeitakin kysymyksiä, jotka liittyvät varmaan esimerkiksi ihmisoikeustilanteeseen ja vapaudenasteeseen, Stubb vastasi Iltalehdelle Kazakstanissa.
Stubb vastasi Iltalehden kysymyksiin Kazakstanin Astanassa.
Tuloksiakin voi Stubbin arvion mukaan tällaisella keskustelulla saada aikaan, eikä tässäkään sovi unohtaa Kazakstanin hyviä välejä Venäjään.
– Ulkopolitiikka ei koskaan ole mustavalkoista, ja joka päivä joutuu tekemään arvovalintoja. Arvovalinta on sekin, tuleeko Kazakstaniin keskustelemaan vai ei.
Tämän arvovalinnan tulokset nähdään ikävä kyllä vasta kaukana tulevaisuudessa.
Kuten Suomen eduskunnan Kazakstan-ystävyysryhmän puheenjohtaja Ville Skinnarikin (sd) aiemmin Iltalehdelle totesi, pitkäjänteisyys on avainsanana, kun Kazakstanista toivotaan poliittisesti läheisempää pelikumppania Euroopalle.
Toki ensimmäinen vihje Stubbin arvopohjaisen realismin tuloksista voidaan saada jo seuraavien viikkojen aikana.
Tokajev matkaa niiden aikana ensin Yhdysvaltoihin presidentti Donald Trumpin vieraaksi ja sen jälkeen Venäjän presidentti Putinin puheille Moskovaan.
Etenkin jälkimmäisen tapaamisen julkilausumaa seurataan varmasti myös Euroopan Ukrainaa tukevissa valtioissa. Kaikkein tarkimmat korvat niiden joukosta saattavat kuitenkin löytyä Suomen tasavallan presidentin kansliasta.