Helsingin yliopisto|Vanha ja Uusi ylioppilastalo ja muita kiinteistöjä myydään työeläkevakuuttaja Kevalle. HS:n tietojen mukaan Kevalle myytävien kiinteistöjen hinta on yli 187 miljoonaa euroa.
12.11. 23:10 | Päivitetty 0:19
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajisto hyväksyi keskiviikkoiltana jättimäiset kiinteistökaupat.
Vanha ja Uusi ylioppilastalo, Kaivotalo, Citytalo, Grand Hansa -hotelli, Kalevan talo ja Kaivokadun koko osakekanta myydään työeläkevakuuttaja Kevalle. Tämän kokonaisuuden hinta on HS:n tietojen mukaan 187 765 000 euroa. HYY ja sen bisneksiä hoitava Ylva eivät keskiviikkoillan tiedotustilaisuudessaan vahvistaneet hintaa.
Lisäksi Domus Gaudiumista siirtyy HYY:n omistusosuus eli 61,1 prosenttia Ylva palvelut oy:lle.
Lisäksi HYY pyrkii HS:n tietojen mukaan myymään Leppäsuon kiinteistön ja sillä sijaitsevan Domus Academican rakennukset maaliskuun loppuun mennessä 21 miljoonan euron kauppahintaan.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) kertoi keskiviikkona, että Helsingin keskustan maamerkkeihin kuuluvat Uusi ja Vanha ylioppilastalo myydään työeläkevakuuttaja Kevalle osana suurempaa kiinteistökauppaa. Kuva: Sami Kero / HS
HYY:n pääsihteeri Paula Karhunen kertoi myöhään keskiviikkona alkaneessa tiedotustilaisuudessa, että HYY jää puoleksi vuodeksi vuokralle Uudelle ylioppilastalolle ja vuodeksi Vanhalle.
Karhusen mukaan HYY välttää kauppojen avulla mahdollisen konkurssin. HYY on pääsemässä velattomaan tilanteeseen ja Ylvan nettovelattomaan.
Karhunen nosti kuitenkin esiin sen, että Uudesta ja Vanhasta ylioppilastalosta luopuminen voi herättää surua.
”Päätös on historiallinen, ja mikään ei poista sitä. Konkurssin välttäminen ei poista surua, jota myynneistä saa kokea”, Karhunen sanoi.
Edustajisto oli hänen mukaansa yksimielinen.
Järjestöjen on tarkoitus muuttaa kevään 2026 aikana.
Domus Gaudeaumin ja Kirjastotalon alueelle jää 1 400 neliötä järjestötilaa. Se on järjestöjen käytössä maksutta tai pientä maksua vastaan.
Karhunen osoitti myös ymmärrystä järjestöjen ”tukalaa” oloa kohtaan.
”Onhan tämä ollut kiusallista sanoa kuusi kuukautta putkeen, että kerrotaan kun on kerrottavaaa”, hän sanoi viestinnän onnistumisesta.
Tiedotustilaisuudessa kerrattiin myös tapahtumia, jotka olivat johtaneet tilanteeseen. Kahteen suureen hankkeeseen eli Lyyraan ja Grand Hansaan lähdettiin nollakorkoympäristössä ja turistien ollessa liikkeellä, sanoi Ylvan toimitusjohtaja Mika Perkiö.
Perkiön mukaan kohteeksi muodostuivat ”pitkien neuvottelujen jälkeen kaikki keskustakiinteistöt”. Konkurssiakin pohdittiin, mutta lopulta päädyttiin myynteihin.
HYY:n hallituksen puheenjohtaja Petra Pulli taas kuvaili edustajiston päätöstä ”yhdeksi meidän historiamme vaikeimmista”.
”Ylioppilaskunta ei ole niissä seinissä ja rakennuksissa, vaan yhteisössä ja opiskelijoissa. Se sama ydin pysyy tästä eteenpäin”, hän sanoi.
Ylvan omistukseen jää kauppojen jälkeen enemmistöosuus Domus Gaudiumista ja Ylva palvelut oy, joka omistaa Unicafe-ravintolat. Myös Aleksis Kiven kuolinmökki säilyy opiskelijoilla.
Asia ja ostaja eivät tulleet yllätyksenä, sillä HS on seurannut Ylvan talouskurimusta tiiviisti vuoden 2024 keväästä lähtien.
Vanha ja Uusi ylioppilastalo ovat niin sanottuja erityissuojeltuja kiinteistöjä, joita ei olisi voitu myydä ilman edustajiston hyväksyntää.
Päätöksen kiinteistöjen myynnistä teki HYY:n vanha edustajisto, vaikka uusi, vaaleilla valittu edustajisto valittiin lokakuun lopulla.
HS:n tietojen mukaan tilanteen taustalla on erilaisia syitä: vanha edustajisto tuntee myyntiprosessin vaiheet paljon paremmin kuin tuore edustajisto, eli ajatus on, että uuden edustajiston kunnollinen perehdyttäminen tilanteeseen vaatisi aikaa ja vaivaa.
Toisaalta vanha edustajisto tulee myös varmasti hyväksymään kiinteistökaupat, ja siksikin heidän haluttiin päättävän asiasta.
HYY:n kiinteistömyyntien taustalla on riskipitoiseen kiinteistöbisnekseen lähtemisestä kertynyt jättivelka.
HYY:n liiketoiminnasta vastaavalla Ylvalla oli vuodenvaihteessa 275 miljoonaa euroa korollisia velkoja ja se on rikkonut pankkien asettamia rahoitusehtoja jo useamman vuoden ajan.
HS kirjoitti laajan jutun HYY:n talousongelmien taustoista keväällä 2024.
HYY:n kiinteistöjä lähdettiin myymään huutokaupalla viime vuonna sen jälkeen, kun Ylvan taloustilanteen synkkyys alkoi valjeta. HS:n tietojen mukaan Ylvan päävelkojat eli OP ja Nordea painostivat talousvaikeuksiin ajautunutta Ylvaa myymään kaikki kiinteistönsä Helsingin keskustassa yhtenä pakettina.
Lopulta Kevan lisäksi muita vakavasti otettavia tarjouksia kaikkien kiinteistöjen kertaostolle ei HS:n tietojen mukaan tullut.
HYY on pitkään tunnettu yhtenä maailman varakkaimmista ylioppilaskunnista.
Sen vauraus perustuu nimenomaan kiinteistöihin ja hyviin tonttikauppoihin, sillä juuri muuta HYY ei omista. 1800-luvun lopulla Helsingin kaupunki myi ylioppilaskunnalle arvottomana pitämänsä tontin kaupungin laidalta. Tontille rakennettiin Vanha ylioppilastalo. Rahat sitä varten kerättiin kansalaiskeräyksellä.
Myöhemmin tonttimaata ”Vanhan” ympäriltä hankittiin lisää ja siihen rakennettiin Uusi ylioppilastalo. Omistuksia hankittiin lisää: kun tänä päivänä kävelee Rautatieasemalta Kaivopihan läpi kohti Stockmannia, kulkee käytännössä opiskelijoiden omistaman korttelin läpi.
Nyt valtaosa tästä omaisuudesta on siis siirtymässä Kevan kautta eläkeläisille.
Vanha ylioppilastalo saattaa kuitenkin päätyä kulttuurikäyttöön, sillä HS:n tietojen mukaan Keva on käynyt keskusteluja Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin kanssa Vanhan ylioppilastalon kulttuuriarvojen pelastamisesta.
Helsingin yliopisto on kerännyt kokoon konsortion, jonka tavoitteena on säätiön perustaminen ja ”Vanhan” säilyttäminen kulttuurikäytössä. Varat Vanhan ylioppilastalon hankkimiseen ovat Helsingin yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläisen mukaan olemassa.
Neuvotteluja on käyty hyvässä hengessä ja ne ovat osapuolten mukaan jo suhteellisen pitkällä, kuten HS uutisoi tiistaina.
Uutinen päivittyy.