Sää|Ilmatieteen laitokselta kerrotaan, että Helsinki-Vantaan havaintoaseman tilastojen mukaan synkin marraskuu oli vuosikymmeniä sitten.
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Marraskuu ei ollut niin synkkä kuin saattoi luulla – aurinko paistoi Helsinki-Vantaalla noin 30 tuntia, kun pitkän ajan keskiarvo on 34 tuntia.
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen kertoo, että synkin marraskuu oli Helsinki-Vantaalla vuonna 1974. Silloin aurinko paistoi vain 5,4 tuntia.
Jokinen toteaa, että ilmastonmuutoksen vuoksi lumi tulee Suomen etelä- ja keskiosissa nykyään myöhemmin.
Marraskuu tuntuu helposti lannistavan synkältä. Tilastojen mukaan tämä marraskuu oli kuitenkin lastenleikkiä ennätysharmaaseen vuoteen verrattuna.
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen kertoo, että vertailukelpoista aineistoa on esimerkiksi Helsinki-Vantaan havaintoasemalta. Tässä marraskuussa aurinko paistoi Helsinki-Vantaalla noin 30 tuntia. Pitkän ajan keskiarvo on Jokisen mukaan 34 tuntia.
Kaikista harmain marraskuu oli Helsinki-Vantaalla vuosikymmeniä sitten.
”Pienin arvo ollut vuonna 1974, jolloin aurinko paistoi 5,4 tuntia marraskuussa”, Jokinen kertoo.
Helsinki-Vantaalta on tilastoja vuodesta 1961 alkaen.
Ilmatieteen laitos tiedotti marraskuun säätilastoista maanantaina. Ilmatieteen laitoksen mukaan auringonpaistetuntien määrä oli marraskuussa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta ”enimmäkseen tavanomainen”.
Ilmatieteen laitoksen mukaan tämä syksy oli useilla havaintoasemilla mittaushistorian toiseksi lämpimin.
Tiedotteessa kerrotaan, että marraskuussa keskilämpötila oli Lapissa tavanomaista kylmempi, mutta muualla Suomessa keskilämpötila oli 1–3 astetta tavanomaista korkeampi.
Ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuussa satoi vettä etelässä ja aivan pohjoisessa tavanomaista vähemmän.
Lunta saatiin marraskuun aikana etelässäkin. Helsingissä Kumpulan havaintoasemalla tehtiin kahden sentin lumihavainto marraskuussa. Ilmatieteen laitos merkitsee ensilumen tilastoihin, kun havaintoasemalla mitataan aamukahdeksalta vähintään yhden senttimetrin paksuinen lumikerros.
Jokinen sanoo, että ensilumen tulo on myöhentynyt Suomen etelä- ja keskiosassa.
”Lumi tulee myöhemmin, ja se sulaa aikaisemmin pois.”
Asia näkyy Jokisen mukaan tilastoista. Hän sanoo, että taustalla on ilmastonmuutos.
”Se selittää, minkä takia lumisuus alku- ja loppupäästä vähenee.”