Puolustusvoimat saa korvauksia kehitystyöstään, kun suomalaisia innovaatioita viedään kansainvälisille markkinoille.
Avaa kuvien katselu
Suomi-konepistooli, suojanaamari ja AMV-vaunut – kukin tarkoituksessaan isänmaamme itsenäisyyden turvana. Kuva: Joosto Stoor / Yle, Patentti- ja rekisterihallitus, kuvankäsittely: Eetu-Mikko Pietarinen / Yle
Puolustusvoimien ja yritysten yhteistyö on vuosikymmenten aikana synnyttänyt paitsi merkittävää uutta osaamista, myös tuloja valtiolle.
Kun suomalaisia puolustusteknologian innovaatioita viedään kansainvälisille markkinoille, Puolustusvoimat usein saa kehitystyöstään korvauksen rojaltien muodossa. Tämä järjestely paitsi kannustaa innovaatioihin, myös takaa, että yhteiskunta hyötyy puolustusalan tuotekehityksestä laajemminkin.
2000-luvulla kenties näkyvimmäksi suomalaiseksi puolustustuotteeksi on noussut Patrian valmistama AMV-panssariajoneuvo, joka on saavuttanut kansainvälistä menestystä.
Vuonna 2001 Puolustusvoimat ja Patria solmivat prototyyppisopimuksen AMV-ajoneuvoista. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen Ylelle antamien tietojen mukaan sopimuksessa määriteltiin 5 miljoonan euron rojaltivelvoite, joka kuitattiin muutamaa vuotta myöhemmin, kun Puolustusvoimat teki ajoneuvoista sarjatilauksen ja rojaltimaksu sisällytettiin hankintahintaan.
Lisäksi Patria määrättiin maksamaan vielä 3 miljoonan euron lisärojalti, kun yhtiö oli vienyt ulkomaille 800 AMV-ajoneuvoa.
Patrian menestys on avannut tien myös muille suomalaisille puolustusteknologian tuotteille. Esimerkiksi AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä ja siihen liittyvä AHJO-ammunnanhallintajärjestelmä ovat poikineet Puolustusvoimille lisärojaltituloja.
Myös teknologiayhtiö Bittium Wireless on vuosittain maksanut kymmenien tuhansien eurojen suuruisia rojaltimaksuja kenttäradion kehitystyöhön liittyvistä innovaatioista.
Nykyään rojaltivelvoitteille asetetaan yleensä enimmäismäärä, joka vastaa Puolustusvoimien tuotekehityspanosta.
Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko vahvistaa Puolustusvoimien saavan korvauksia yhteistyöstä, mutta ei avaa yksityskohtia tarkemmin. Haastattelu tehty 19.9.2025.
Näin ei kuitenkaan ole ollut aina. Mielenkiintoinen esimerkki poikkeavasta käytännöstä on suojanaamari M95, jonka Kemira ja Puolustusvoimat kehittivät yhdessä.
Naamaria myytiin vuosituhannen vaihteessa ulkomaille ilman rojaltien enimmäismäärää, mikä mahdollisti huomattavat ja pitkäaikaiset tulot valtiolle.
Avaa kuvien katselu
Puolustusvoimen kanssa kehitetyn suojanaamarin keskeinen yksityiskohta on nenän alapuolella oleva korkillinen juomaventtiili. Kuva: Petro Soininen
Kaikkiin puolustustuotteisiin ei kuitenkaan ole liitetty rojaltisopimuksia. Tunnettu esimerkki on M05-maastopuvun suomalainen kangaskuosi. Käytännössä se on vapaasti hyödynnettävissä.
Puolustusvoimien ja yritysten yhteistyön tuloksena syntyy vuosittain useita puolustukselle hyödyllisiä keksintöjä. Näiden lukumäärä ei ole julkista tietoa, sillä niitä suojaa muun muassa laki maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä.
Erityistä kansainvälistä kiinnostusta herättävät niin sanotut Nato-patentit, joita koskee kansainvälinen Naton keksintösopimus.
Suomessa sopimuksen vaikutukset ovat toistaiseksi rajallisia, sillä kansallinen lainsäädäntö ei vielä mahdollista suomalaisen hakijan tekemän patenttihakemuksen turvallisuusluokittelua. Patenttilain kokonaisuudistus on kuitenkin valmisteilla ja sen myötä tilanteen odotetaan muuttuvan.
Avaa kuvien katselu
Suomi-konepistooli on esimerkki suomalaisen aseteknologian huippuosaamisesta. Kuva: Nella Nuora / YLE
Yksittäisten keksijöiden panos puolustusteknologian kehitykseen voi joskus olla jopa ratkaiseva.
Klassinen esimerkki tästä on asemestari Aimo Lahden ja patenttihakemuksen mukaan myös jääkäriluutnantti Yrjö Koskisen 1920-luvulla kehittämä Suomi-konepistooli.
Konepistoolin yksinkertainen massasulkuinen rakenne perustuu avoimelta lukolta ampumiseen. Siinä ennen laukausta lukko on taka-asennossa ja patruunapesä tyhjä. Liipaisinta painettaessa lukko syöttää patruunan ja laukaisee sen välittömästi.
Avaa kuvien katselu
Otteita Suomi-konepistoolin patenttihakemuksesta. Kuva: Patentti- ja rekisterihallitus, kuvankäsittely: Eetu-Mikko Pietarinen / Yle
Vielä sotien jälkeenkin asetta kehitettiin eteenpäin.
Suomi-konepistoolin ongelmana oli lipastamisen hankaluus. Rumpulippaan täytön helpottamista varten valmistettiin muovinen lisäosa, joka esti patruunoita kaatumasta täytön aikana. Sitä ei kuitenkaan otettu laajasti käyttöön.
Suomi-konepistoolit eivät ole enää vuosiin kuuluneet Puolustusvoimissa joukoille jaettaviin varusteisiin. Silti suuri osa yhä reservissä olevista on aikanaan saanut koulutuksen kyseisen aseen purkamiseen ja kokoamiseen.