Vuoden alussa Venäjällä astui voimaan presidentti Vladimir Putinin joulukuussa allekirjoittama laki, jolla perustettiin virallinen muistopäivä “neuvostokansan kansanmurhan” uhreille.
19. huhtikuuta vietettävä merkkipäivä on omistettu “suuren isänmaallisen sodan” aikana 1941–1945 “natsien ja heidän kätyreidensä” tekemän kansanmurhan uhreille. Jälleen uusi neuvostoajoista ja toisesta maailmansodasta ammentava merkkipäivä istuu yksiin nyky-Venäjän valtiollisen ideologian kanssa, kertoo Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vanhempi tutkija Jussi Lassila.
– Putinismin ytimessä on neuvostoajan glorifiointiin liittyvä historiapolitiikka.
Päivämääränä 19. huhtikuuta vuonna 1943 Neuvostoliitto antoi asetuksen, joka tuomitsi Saksan sotarikokset ja siviiliväestön tuhoamispolitiikan Neuvostoliiton alueella.
Saksan sotarikoksia on muisteltu jo aiemmin oppilaitoksissa, mutta nyt merkkipäivä on lisätty valtion kalenteriin.
– Sisäpoliittisesti vahvistetaan sitä ajatusta, jolla oikeutetaan sotaa Ukrainassa jatkumona suurelle isänmaalliselle sodalle, Lassila selittää Venäjän viestiä kansalleen.
Suomi-kuvaa mustataan Venäjällä
Uusi laki ei mainitse Suomea, mutta jatkosodassa natsi-Saksan kanssa liittoutunutta Suomea on Venäjällä syytetty neuvostoliittolaisten kansanmurhasta, koska Suomi perusti keskitysleirejä Itä-Karjalaan ja osallistui passiivisesti Leningradin (nyk. Pietari) piiritykseen.
Suomen liityttyä Natoon Venäjän hallinto on pyrkinyt rivakasti mustaamaan Suomen mainetta venäläisten keskuudessa. Lassilan mukaan on odotettavissa, että uuden merkkipäivän yhteydessä terävöitetään jälleen retorisia hyökkäyksiä Suomea kohtaan.
– Sillä yritetään korjata Venäjän sisällä vääränlaista, eli toisin sanoen liian positiivista tai neutraalia Suomi-kuvaa, tutkija sanoo.
Toisin kuin Venäjällä, Suomessa oman sotahistorian nurjia puolia on historiantutkimuksessa käsitelty avoimesti, Lassila sanoo. Aiheesta käytyä julkista keskustelua voisi kuitenkin lisätä.
– Vaatisi terästettyä ja pohdittua viestintää, jossa ei lähdetä peittelemään näitä, vaan myönnetään synnit ja vedotaan siihen, että Suomessa näistä asioista saa vapaasti keskustella.
Lassilan mukaan viestinnässä jatkosodan miinaan astui ulkoministeri Elina Valtonen (kok.), joka sanoi joulukuussa amerikkalaisen CBS Newsin haastattelussa, ettei kukaan Venäjän naapuri ole hyökännyt Venäjälle sataan vuoteen.
Ukrainan sota ohittaa merkkipaalun
Venäjän on syytä hakea ylpeyden aiheita historiastaan, sillä nykyhetkessä niistä on pulaa. Ukrainan hyökkäyssota meni alkumetreiltään lähtien metsään ja on venynyt vuosia jatkuneeksi rintamasodaksi, joka on syönyt valtavat määrät maan resursseja.
Tammikuussa ohitetaan symbolisesti merkittävä merkkipaalu, jonka jälkeen hyökkäyssota Ukrainaan on kestänyt pidempään kuin Neuvostoliiton suuri isänmaallinen sota.
– Se voi tietenkin herättää Venäjän sisällä kiusallisia kysymyksiä siitä, minkä takia sota edelleen jatkuu. Toiveet sodan loppumisesta ovat yhteiskunnassa hyvin korkealla, tutkija Lassila sanoo.
Helmikuussa Ukrainan laaja sota täyttää neljä vuotta.