Perusoikeudet|Esitysluonnoksen mukaan sotilastiedustelun ei tarvitsisi jatkossa ilmoittaa kansalaisille, mikäli heihin on kohdistettu tiedustelua.
Lue tiivistelmä
Hallitus esittää, että sotilastiedustelu saisi käyttää viestin sisältöä hakuehtona. Lisäksi tiedustelun kohteille ei tarvitsisi enää ilmoittaa heistä kerätystä tiedosta.
Oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies arvostelevat esitystä osin puutteellisista perusteluista ja katsovat, että muutokset rajoittavat merkittävästi perusoikeuksia.
Eduskunta kielsi aikoinaan viestin sisällön käytön hakuehtona massavalvonnan pelossa, ja perustuslakivaliokunta piti ilmoitusvelvollisuutta kohteelle tärkeänä oikeusturvatakeena vuonna 2018.
Oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen mielestä hallitus esittää Suomen sotilastiedustelulle merkittäviä lisävaltuuksia osin puutteellisin perusteluin.
Ylimpien laillisuusvalvojien arvostelu käy ilmi lausunnoista, jotka koskevat hallituksen esitystä sotilastiedustelulain muuttamisesta.
Sotilastiedustelulait ja Suojelupoliisin (Supo) käyttämät siviilitiedustelulait ovat olleet voimassa kesästä 2019, mutta hallitus haluaa antaa lisää valtuuksia ainakin sotilastiedusteluviranomaisille.
Luonnoksessa viitataan hallitusohjelmaan, jonka mukaan lainsäädäntöä kehitetään tiedustelutoiminnasta saatujen kokemusten, teknologisen kehityksen ja Suomen Nato-jäsenyyden johdosta.
Iso muutos on, että hallitus haluaa sallia viestin sisällön käyttämisen hakuehtona tietoliikennetiedustelussa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sotilastiedustelu voi tehdä internetliikenteeseen kohdistuvan haun, jossa etsitään tiettyjä sanoja viestien sisällöstä. Nykyisin se ei ole mahdollista.
Oikeuskanslerin ja perustuslakivaliokunnan vuoden 2018 kannan mukaan viestin sisältöön kohdistuva tiedustelu ”kuuluu luottamuksellisen viestin suojan ydinalueelle”.
Oikeuskanslerin mukaan hallituksen esitys rajoittaa tätä perusoikeutta luottamukselliseen viestintään ja esityksessä pitäisi perustella paremmin, pitäisikö muutos käsitellä perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Menettely tarkoittaa sitä, että laista päätettäisiin kahdessa peräkkäisessä eduskunnassa tai yhdellä eduskuntakaudella kiireellisenä viiden kuudesosan äänienemmistöllä.
Myös eduskunnan oikeusasiamies pitää viestin sisällön tiedustelua merkityksellisenä perustuslaissa taatun luottamuksellisen viestinnän suojan kannalta.
Eduskunta päätyi aikoinaan kieltämään viestin sisällön käyttämisen hakuehtona, koska sen pelättiin johtavan massavalvontaan. Eduskunta esti sen takia sotilastiedustelulta ja Supolta yleisen ja kohdentamattoman internetliikenteen seuraamisen.
Luonnoksessa esitetään myös, että sotilastiedustelun kohteille ei olisi enää pakko ilmoittaa jälkikäteen heihin kohdistuneesta tiedustelusta. Nykyisin ilmoitusta ei tarvitse tehdä niin sanotuille valtiollisille toimijoille, kuten toisen maan tiedustelu-upseereille.
Esityksen mukaan myöskään tavallisille kansalaisille ei olisi pakko kertoa, että heihin on kohdistettu tiedustelua. Eduskunnan oikeusasiamies pitää muutosta merkittävänä kohteen oikeusturvan kannalta.
Vuonna 2018 perustuslakivaliokunta totesi, että ilmoittamatta jättämisen tulisi olla hyvin poikkeuksellista.
Helsingin Sanomat uutisoi elokuussa, että ilmoittamatta jättämisestä on tullut pääsääntö. Eduskunnan silloinen oikeusasiamies Petri Jääskeläinen totesi tuolloin, että asiassa ei ole toimittu siten kuin lainsäätäjä oli tarkoittanut.
Esitysluonnoksen mukaan muutos ei vie oikeutta kannella tiedusteluvalvontavaltuutetulle, jos henkilö epäilee olleensa tiedustelun kohde. Oikeusasiamiehen mukaan on kyseenalaista, korvaako kantelumahdollisuus syntyvän vajeen kansalaisten oikeusturvassa.
Sisäministeriö valmistelee esitystä siviilitiedustelulainsäädännön muuttamisesta. Se toisi lisää tiedusteluoikeuksia Supolle. Siviilitiedustelulakiin on tarjolla samankaltaisia muutoksia kuin sotilastiedustelulakiin esitetään.
Tiedusteluvaltuuksien nopea lisääminen on herättänyt huolta myös akateemisessa maailmassa.
Tutkijatohtori Joonas Widlund totesi tällä viikolla Ylellä, että hallituksen esittämät muutokset heikentäisivät kansalaisten yksityisyydensuojaa. Hän arvostelee massavalvonnan rajoitusten purkamista ja huomauttaa, että massavalvonnan rajoittaminen oli keskeinen osa alkuperäistä tiedustelulainsäädäntöä.