Suomi muuttui tyttöjen jääkiekossa nopeasti MM-kisojen välieräjoukkueesta divarimaaksi.
Lue tiivistelmä
Suomen alle 18-vuotiaiden tyttöjen jääkiekkomaajoukkue putosi MM-kisoissa 1A-divisioonaan häviämällä kaikki viisi otteluaan Kanadassa.
Jääkiekkoliiton valmennuksen ja huippu-urheilun johtaja Olli Salo kuvailee tulosta isoksi pettymykseksi ja toteaa, että joukkueelle ei syntynyt mitään, minkä päälle rakentaa.
Nais- ja tyttökiekkoilijoiden määrä Suomessa on vain noin 5 000, ja 17–18-vuotiaita pelaajia on vain 278, mikä on Salon mukaan liian pieni määrä.
Tapparan valmennuspäällikkö Linda Leppänen arvostelee, että Jääkiekkoliiton strategia on ollut enemmän puheita kuin tekoja.
Sanat näyttävät paperilla kauniilta. Teksti julistaa nais- ja tyttökiekon olevan yksi suomalaisen jääkiekon strategian painopistealueista kausilla 2022–2026.
Tavoitteena on tunnistaa nais- ja tyttökiekon harrastajamäärän kasvun edellytykset ja kansainvälisen huippukiekon kehittämisen mahdollisuudet.
Viesti on toistunut vuodesta toiseen Jääkiekkoliiton vuosikertomuksissa, epäilemättä juhlapuheissakin, mutta käytännön tasolle se ei ole koskaan laskeutunut kunnolla.
”Enemmän puheita kuin tekoja”, pelaajana mitaleja niin olympialaisissa kuin MM-kisoissa voittanut Linda Leppänen linjaa.
Ilveksen pitkäaikainen tähtipelaaja Leppänen, 35, toimii nykyään Tapparan tyttöjen ja naisten valmennuspäällikkönä sekä seuran alle 15-vuotiaiden poikien päävalmentajana. Aiemmin hän valmensi Ilveksen naisia ja tyttöjä.
”Enemmän puheita kuin tekoja.”
Tyttökiekon kotimainen lippulaiva eli alle 18-vuotiaiden maajoukkue ajoi pahasti karille Kanadassa. Suomi oli MM-kisojen huonoin joukkue ja putosi 1A-divisioonaan.
Tyttöleijonat hävisi kaikki viisi otteluaan ja päästi eniten maaleja (47) koko turnauksessa. Maaliero jäi 39 osumaa pakkaselle. Tulos oli sanalla sanoen karmea.
Kalervo Kummola kuvailee sittemmin poistetussa X-viestissään esitystä historialliseksi katastrofiksi. Jääkiekkoliiton valmennuksen ja huippu-urheilun johtaja Olli Salo puhuu isosta pettymyksestä.
”Kisat lähtivät heikosti käyntiin, eikä missään kohtaa löytynyt sitä omaa tekemistä. Joukkueelle ei syntynyt mitään semmoista, minkä päälle rakentaa”, Salo kertoo.
Katseet kohdistuvat tässä kohtaa niin valmennukseen kuin pelaajiin. Keskinkertaisesta materiaalista revittiin tällä kertaa irti heikko tulos.
Suomalaisen tyttökiekon karu kuva: Unkari juhlii ja Suomi poistuu kaukalosta pettyneenä, tässä Petra Polónyin (taustalla) 1–1-tasoituksen jälkeen. Kuva: Andre Ringuette / IIHF Images / MVPhotos
Tulos jäi piippuun myös joulun alla, kun Tyttöleijonat oli Ruotsissa pelatun neljän maan turnauksen jumbo voittamatta otteluakaan.
Suomi hävisi Tšekin ja Ruotsin lisäksi myös 1A-divisioonan Saksalle. Tulokset kuitenkin heijastelivat Salon mukaan vain ”jossain määrin” sitä, että MM-kisoista voisi tulla vaikeat.
”Samaan aikaan peli oli tietyllä lailla hyvällä tolalla”, hän perustelee.
Salon mukaan Tyttöleijonissa näkyi myös pelaajien suoritukset omassa sarjassaan. Tekemisen taso ei käänny kytkimestä MM-tason vaatimusten mukaisesti.
”Jos et ole pystynyt tekemään tulosta täällä, niin se ei tapahdu sormia napsauttamalla, että sinusta tuleekin tuloksentekijä MM-tasolla”, Salo sanoo.
Tyttöpelaajien määrä on Suomessa rajallinen, eivätkä kaikki heistä edes harjoittele kilpaurheilun vaatimusten mukaan. Jääkiekko on osalle kirjaimellisesti harrastus.
Leppäsen mukaan on vaikea sanoa, miten tyttökiekkoilijoiden omatoiminen harjoittelu ja yleinen urheilullisuus erottuvat nykyisin siitä arjesta, mitä hän eli nuorena lupauksena.
”Auroraliigassa mennään tällä hetkellä paljon kovempaa ja pelaajat ovat paljon paremmassa kunnossa. Mutta ovatko he riittävässä kunnossa edelleenkään huippu-urheilijaksi asti, se on vaikea mittari”, Leppänen sanoo.
”Olen itse pelannut ensimmäisissä U18-kisoissa, ja hävisimme silloinkin Kanadalle aika isoilla lukemilla.”
Leppänen, tuolloin Linda Välimäki, pelasi tyttöjen MM-kisoissa 2008. Turnauksessa kuudenneksi sijoittunut Suomi hävisi alkulohkossa Kanadalle peräti 0–17.
”Ovatko he riittävässä kunnossa edelleenkään huippu-urheilijaksi.”
Tšekki riepotteli Tyttöleijonia MM-avauksessa murskaluvuin 9–1. Lopulta pronssia saanut Tšekki juhlii kuvassa Dana Březinován tekemää 6–1-osumaa. Suomen maalissa Eerika Kujala. Kuva: Andre Ringuette / IIHF Images / MVPhotos
Strategian kasvupuheet eivät ole näkyneet naisten ja tyttöjen pelipassien määrässä, joka on itse asiassa notkahtanut kaudesta 2022–2023 hieman alaspäin.
Harrastajajoukko on vakiintunut reiluun 5 000:een naiseen ja tyttöön. Lukema kertoo karusti, miten pienestä massasta jää yksittäiseen ikäluokkaan ja kisajoukkueeseen vain murusia.
”Jos mietitään noita 17–18-vuotiaita pelaajia, mikä on tietyllä lailla tuo ikäluokka, niin heitä on 278. Se on todella pieni luku, jos poikapuolella mennään yli kolmen tonnin”, Salo kertoo.
Kun kisajoukkueeseen valitaan vuosittain 25 urheilijaa, kiekkoilee lähes joka kymmenes jääkiekkoa harrastava arvokisaikäluokkaan kuuluva tyttö MM-tasolla.
”Kyllähän se on iso asia, että pelaajamäärä tytöissä on liian pieni. On ihan selkeää, että määrää pitää saada kasvatettua”, Salo sanoo.
Kasvun lisäksi kentällä kaivataan myös suuntaviivoja. Leppäsen mukaan liitto voisi avata aidosti strategiansa tavoitteita tyttökiekolle.
”Onko se huippu-urheilu, massan kasvattaminen vai jotain siltä väliltä. Sitä kautta myös seuraihmisten pitäisi olla tietoisia, mitä seura tavoittelee tyttö- ja naiskiekolla.”
”Ja tietenkin tavoitteen mukaan pitää olla myös resursseja toimia. Se on vaikea asia”, Leppänen lisää.
Hän muistuttaa, että pelaajamassan kasvattaminen on vuosien projekti, mikä voi tarkoittaa vaikeita vuosia huippu-urheilulle. Toisaalta huippuja ei synny jos ei ole pelaajia.
”Tyttöjä tarvitaan isojen seurojen juniorijoukkueisiin. Jos me haluamme heistä huippu-urheilijoita, niin heidän pitää päästä hyvään valmennukseen, jossa on seuran tuki.”
Tyttöleijonien päävalmentaja Mira Kuisma kertasi medialle tuntemuksiaan sen jälkeen kun Yhdysvallat oli murskannut Suomen 14–0. Kuva: Andre Ringuette / IIHF Images / MVPhotos
Suomi ei kasva koskaan lajin jättiläisten Kanadan ja Yhdysvaltojen ohi pelaajien määrässä, mutta yksittäiset voitot arvokisoissa ovat silti täysin mahdollisia laadukkaalla ikäluokalla.
Suurvoitto on ollut viime vuosina lähellä kolmessa MM-välierässä. Tyttöleijonat taipui Kanadalle maalilla 2022 ja 2023 sekä Yhdysvalloille kahdella maalilla 2024.
”Noina vuosina kun olemme saavuttaneet pronssia, niin kyllä siellä on ollut todella hyviä yksilöitä, jotka ovat aika lailla suoraan nousseet siitä naisten maajoukkueeseen”, Salo sanoo.
Suomella on tytöissä kolme MM-pronssia, joista kaksi nykyisen päävalmentajan Mira Kuisman kanssa. Mitalien kääntöpuolella on jyrkkä alamäki, joka vei nopeasti välieräjoukkueesta divarimaaksi.
Kuisma kertoi putoamisen jälkeen Jääkiekkoliiton verkkosivuilla, että joukkueen lajitaidoissa on paljon parantamisen varaa. Toimitus ei tavoittanut Kuismaa tätä juttua varten.