Ihminen ei ole käynyt Kuussa 54 vuoteen, mutta kohta alkaa olla sen aika.
Avaruuden supervallat, Yhdysvallat ja Kiina, yrittävät saada miehitetyn aluksen laskeutumaan lähivuosina kiertolaisen pinnalle ja palaamaan vielä kotiinkin.
Kisasta tulee kuuma.
Kuun pinnalla on kävellyt tähän mennessä 12 ihmistä, kaikki Apollo-ohjelman avaruuslentojen kyyditsemiä amerikkalaisia.
Mutta onko 13. ihminen Kuussa amerikkalainen vai kiinalainen?
Yle haastatteli tätä juttua varten neljää avaruusalan kansainvälistä huippuosaajaa: astronauttia, toimittajaa, professoria ja apulaisprofessoria. Voit katsoa jutun lopusta videon, jossa he veikkaavat kuukisan voittajaa.
Orion kiersi kolme vuotta sitten Kuun
Kuluvan vuoden aikana tapahtuu paljon. Epäonnistumiset voivat ratkaista voittajan jo nyt.
Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan Kuuhun suuntaava avaruusohjelma on nimeltään Artemis. Sen ensimmäisessä vaiheessa marraskuussa 2022 Orion-luotain kiersi Kuun kyydissään kolme testinukkea.
Avaa kuvien katselu
SLS-raketti kuljettaa Orion-luotaimen Kuun kiertoradalle. Kuva: Jim Watson / AFP
Ohjelman toisessa vaiheessa avaruuteen laukaistaan liki satametrinen SLS-raketti, jonka kyytiin lähtee neljä astronauttia. Hekään eivät laskeudu Kuun pinnalle, vaan kiertävät sen Orion-luotaimen kyydissä ja käyvät samalla kauempana kuin ihminen on kotiplaneetalta koskaan käynyt, noin 400 000 kilometrin päässä.
SLS-raketin on tarkoitus päästä matkaan jo mahdollisesti lähiviikkoina. Sen aikaisin mahdollinen laukaisupäivä on 6. helmikuuta.
Huoleksi on noussut Orionin miehistökapselin lämpösuoja. Vuoden 2022 lennolla se vaurioitui paluumatkalla Maan ilmakehän äärimmäisessä kuumuudessa. Miehitetyn lennon kapselissa on samanlainen lämpösuoja, mutta Nasa vakuuttaa sen kestävän.
Nasan aikataulu Kuuhun laskeutumisesta on lykkääntynyt alkuperäisestä vuosia. Tällä hetkellä maali on vuodessa 2028, mutta moni pitää sitäkin optimistisena.
Kiina on taas päättänyt, että miehitetty lento Kuuhun lähtee matkaan 2030.
Kiinan avaruusmiehet ja -naiset eli taikonautit kyyditsee taivaalle raketti, joka on nimeltään Pitkä marssi 10. Sen ensimmäinen koelaukaisu on ajoitettu myös tälle vuodelle.
Musk vai Bezos? Yhdysvaltojen suunnitelma riippuu miljardööreistä
Yhdysvallat ja Kiina pyrkivät Kuuhun erilaisilla teknologioilla.
Amerikkalaisten menetelmä on näistä monimutkaisempi. Suurin ongelma on laskeutuminen Kuun kiertoradalta sen pinnalle. Se on tällä hetkellä Nasan yhteistyökumppanin, miljardööri Elon Muskin SpaceX-yhtiön tehtävänä.
Avaa kuvien katselu
Starship-raketti lähdössä koelennolle maaliskuussa 2024. Kuva: Joe Marino / AOP
Muskin SpaceX:n Starship-laskeutujaan liittyy monia epäilyjä. Pysyykö yli 50 metriä korkea alus pystyssä Kuun kamaralla? Entä miten aluksen tankkaaminen avaruudessa onnistuu?
– Ennen kuin ihminen saadaan Kuun pinnalle tämän suunnitelman mukaisesti, pitäisi onnistuneesti laukaista ja myös tankata avaruudessa toistakymmentä, ehkä jopa yli 20 Starshipiä, elektroniikan ja nanotekniikan apulaisprofessori Jaan Praks Aalto-yliopistosta sanoo.
Nasa saattaakin vaihtaa vielä hevosta. Toisen miljardöörin, Jeff Bezosin Blue Origin -yhtiö suunnittelee perinteisempää teknologiaa käyttävää kuulaskeutujaa. Se muistuttaa Apollo-ohjelman matalampia avaruusaluksia. Bezosin alusta ei myöskään tarvitsisi tankata avaruudessa.
Amerikkalaisten tietä hankaloittavat myös presidentti Donald Trumpin hallinnon ajamat leikkaukset.
– Trump on jo pelotellut paljon väkeä pois Nasasta, ja se on suuri ongelma, Christer Fuglesang arvioi.
Fuglesang on ruotsalainen astronautti, joka on vieraillut kahdesti kansainvälisellä avaruusasemalla ISS:lla.
Avaa kuvien katselu
Kiinalaiset avaruusmiehet eli taikonautit tervehtivät yleisöä viime keväänä. Kuva: Andres Martinez Casares / EPA
Kiinassa suunnitelmat Kuun valloituksen suhteen etenevät sen sijaan kuin dieselveturi, Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat.
– Kiinan vahvuus on ehdottomasti vakaa poliittinen ja taloudellinen panos. Siellä maali ei muutu neljän vuoden välein, laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta muotoilee.
Kiinan avaruusohjelman hyvin tuntevan brittiläistoimittajan Andrew Jonesin mukaan Kiinan käyttämä teknologia on yksinkertaisempaa ja siinä on kaikuja amerikkalaisten Apollo-ohjelmasta.
– Viime vuosina on useaan kertaan nähty, että kiinalaiset pystyvät laskeutumaan Kuuhun, telakoitumaan sen jälkeen automaattisesti Kuun kiertoradalla ja lähettämään avaruusaluksen takaisin Maahan, Jones sanoo.
Ennen avaruudessa oli yhteistyötä, nyt kilpailu
1950-luvulla alkanut kamppailu avaruuden herruudesta käytiin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä.
Mittelön jälkeen maailman valtiot ovat tehneet runsaasti yhteistyötä avaruudessa. Parhaana osoituksena siitä on Maata kiertävä avaruusasema ISS, jossa on vieraillut astronautteja tai kosmonautteja yhteensä 21 eri maasta.
Aseman toiminta loppuu lähivuosina ja se ohjataan hautaansa Tyynelle valtamerelle.
Avaa kuvien katselu
Kansainvälisen avaruusaseman toiminta loppunee lähivuosina. Kuva: AFP
Onko myös suurvaltojen välinen yhteistyö avaruudessa loppumassa? Ainakin se on muuttanut muotoaan.
Edelleen avaruus on liian vaikea paikka, että sinne voisi mennä yksin. Avaruuden suurimmat toimijat muodostavat ympärilleen klustereita pienemmistä maista ja kaupallisista yrityksistä.
Mutta miksi kilpajuoksu juuri Kuuhun? Edelleen, ainakin osittain, kyse on kunniasta.
– Maailmalle pitää näyttää, kuka on paras, Fuglesang sanoo.
Kuu-kisalla pedataan myös tulevaisuutta.
– Se, joka Kuuhun seuraavaksi pääsee tai ainakin ottaa alueita haltuun, tulee aika paljon määrittämään pelikenttää, miten siellä toimitaan, Praks sanoo.
Entä ne veikkaukset? Näin asiantuntijat vastasivat: