Oikeus tuomitsi vääpelin kahdesta esimiesaseman väärinkäyttämisestä.
Monet kuulivat, kun vääpeli ripitti alaisiaan. Kuvituskuva. Inka Soveri
Satakunnan lennoston vääpeli tuomittiin sakkoihin käytöksensä takia Ilmavoimien joukkokoulutuskauden päättöharjoituksessa toukokuussa 2024 Pirkkalassa.
Huoltokomppanian päällikkönä toiminut miesvääpeli nöyryytti upseerikokelasta tämän palatessa huoltopalvelujoukkueen johtajaksi.
Vääpeli moitti nuorta upseerikokelasmiestä huutamalla ja kiroilemalla. Hänen mukaansa aliupseerioppilas oli pätevämpi joukkueenjohtaja kuin upseerikokelas. Hän kyseenalaisti koko kokelaan koulutuksen reserviupseerikoulussa.
Monet harjoitukseen osallistuneet kuulivat vääpelin karjumisen.
Huutaminen liittyi joukkueen viestipäivystäjän toimintaan kyydin tilaamisessa. Vääpeli ei antanut upseerikokelaalle mahdollisuutta selittää asiaa.
Pari päivää myöhemmin upseerikokelas joutui uudestaan vääpelin hampaisiin.
Varapäällikön vaihdon aikaan vääpeli otti upseerikokelaan sivuun ja alkoi taas huutaa vihaisena. Hän vaati kokelasta perehdyttämään komppanian seuraavan varapäällikön ”vitun hyvin”, tai kokelas joutuisi kirjoittamaan siitä seuraavana päivänä tuhannen sivun esseen.
Nolasi kersantin
Vääpelin nöyryytyksen kohteeksi joutui myös naiskersantti, joka toimi huoltopalvelujoukkueen kouluttajana.
Muiden kuullen vääpeli huusi kersantille, että hän joutui itse viemään varusmiehen terveysasemalle, ja väitti, ettei kersantti välitä joukkueestaan, tiedä mitä siellä tapahtuu tai ota vastuuta.
Vääpeli ei antanut kersantille puheenvuoroa. Alatyylisillä ilmauksilla ja kirosanoilla käskyään vahvistaen hän komensi kersantin poistumaan.
Komentoteltassa oli läksytyksen aikana useita ihmisiä. Yksi heistä sanoi, että vääpeli nolasi kersantin varusmiesten ja henkilökunnan edessä. Hänen mielestään kersantti oli selvästi pahoittanut mielensä.
Väitti oikaisuksi
Vääpeli kiisti kohdelleensa kumpaakaan nöyryyttävällä tavalla, vaan kyse oli tehtävän suorittamisen arvostelusta ja oikaisusta.
Vääpelin mielestä kersantin käsky oli niin epäselvä, että siitä oli mahdoton ymmärtää, mitä kersantti tarkoittaa.
Vääpeli huomautti, että oikaisu tapahtui maastoharjoituksessa, eikä komppanian komentopaikan ympärillä ollut ääntä eristäviä seiniä.
Nöyryytti kumpaakin
Kanta-Hämeen käräjäoikeus katsoi, että vääpelin käytös upseeria kohtaan oli aggressiivista, painostavaa ja väheksyvää. Julkinen virheiden esiin tuominen ja negatiivinen vertaaminen muiden suorituksiin oli oikeuden mielestä yksiselitteisesti nöyryyttävää.
Kersantin tapauksessa vääpeli mitätöi kersantin näkemyksen kovaäänisesti ja julkisesti. Käräjäoikeus katsoi, että se oli nöyryyttämisestä.
Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1988 syntyneen miehen kahdesta esimiesaseman väärinkäyttämisestä 40 päiväsakkoon, jotka tekivät hänen tuloillaan 1 240 euroa.
Lisäksi hän sai maksettavakseen valtiolle 388 euroa todistelukustannuksista ja 80 euron rikosuhrimaksun.
Vääpeli valitti tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joka ei myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa. Käräjäoikeuden tuomio jäi siis pysyväksi.