Suomi ei lämmennyt Trumpin elimelle – Nyt alkaa tapahtua

Trumpin ideoima neuvosto kerääntyy tänään ensimmäiseen viralliseen kokoukseensa. AOP

Suomalaisasiantuntija uskoo, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin niin sanotussa rauhanneuvostossa saattaa löytyä jotain edistystä Gazan tilanteen ratkaisemiseksi.

Trumpin koolle kutsuma Board of Peace kokoontuu tänään ensimmäiseen viralliseen kokoukseensa Washingtonissa.

– Gazan konfliktin suhteen saattaa olla aineksia. Tilanne siellä ei jumita yhtä pahasti kuin Ukrainan rauhanneuvottelut, sanoo maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

Hän huomauttaa, että on kuitenkin toinen kysymys, saadaanko aikaan pysyvä vai kaikkien paikallisten toimijoiden hyväksymä ja oikeudenmukaiseksi kokema ratkaisu.

Ensimmäisen kokouksen tärkeimpiä keskustelunaiheita ovat Gazan jälleenrakentaminen ja sen rahoitus. Siihen osallistuu Israelin lisäksi merkittävä osa alueen arabimaista.

Teivaisen mukaan tämän ansiosta kokouksessa voi syntyä ratkaisuja, vaikka palestiinalaisten edustukselliset elimet onkin pitkälti sivuutettu.

EU lähettää tarkkailijan

Yhdysvallat on kutsunut Trumpin rauhanneuvostoon lukuisia maita. Euroopan maat, Suomi mukaan luettuna, ovat pääsääntöisesti kieltäytyneet kutsusta.

Politicon mukaan EU lähettää kuitenkin kokouksen tarkkailijaksi Dubravka Šuican. Kroatialainen Šuica on Välimeren alueesta vastaava Euroopan komission jäsen.

Neuvostoon on kutsuttu myös Venäjä, joka ei kuitenkaan lähetä edustajaansa ainakaan ensimmäiseen kokoukseen. Kreml ilmoitti viime viikolla, että Venäjä haluaa ensin saada tarkempaa tietoa neuvoston aiheista.

Teivaisen mielestä Venäjän rooli neuvostossa on muutenkin ollut vähän epäselvä, ja maan kutsumista rauhan nimeä kantavaan elimeen on myös kritisoitu. Venäjä ei hänestä muutenkaan ole Gazan kysymyksessä keskeisimpiä toimijoita. Siksi maan pois jääminen kokouksesta ei ole sen mahdollisten tulosten kannalta suurimpia kysymyksiä.

Monien Euroopan maiden kieltäytyminen kertoo professorin mukaan siitä, että EU:n sisällä on epäilty Trumpin hanketta. Sen on katsottu toimivan eräänlaisena kilpailijana YK:lle ja varsinkin sen turvallisuusneuvostolle.

Teivainen pitää kilpailevan elimen perustamista ongelmallisena eurooppalaisille maille varsinkin siksi, että Trumpin on määrä toimia neuvoston pysyvänä johtajana sekä ainoana veto-oikeuden haltijana. Tämä on kaukana sellaisesta kansainvälisen järjestyksen ja oikeusperiaatteiden mallista, joihin valtaosa EU-maista on sitoutunut.

Jännitteitä perustamisen alla

Trump allekirjoitti rauhanneuvoston peruskirjan Davosin talousfoorumissa 22. tammikuuta.

Perustamistilaisuuteen osallistuivat Arabiemiraatit, Argentiina, Armenia, Azerbaidžan, Bahrain, Bulgaria, Indonesia, Jordania, Kazakstan, Kosovo, Marokko, Mongolia, Pakistan, Paraguay, Qatar, Saudi-Arabia, Turkki, Unkari ja Uzbekistan.

Unkari ja Bulgaria olivat siis ainoat mukana olleet EU-maa. Bulgaria osallistuu torstain kokoukseen, mutta BTA:n mukaan se ei osallistu mahdollisiin äänestyksiin.

Davosin foorumin alla Euroopan unionin ja Yhdysvaltain suhteet olivat varsin jännitteiset muun muassa tuliuhkien ja Grönlannin kysymyksen takia.

– Tämäkin vaikutti varmasti siihen, että jokin merkittävä EU-maa olisi lähtenyt peesaamaan Trumpia näin häpeilemättömässä hankkeessa. Oli varmasti aika selvää ettei lähdetä mukaan.

Teivaisen mukaan tämä koskee myös Suomea, joka kieltäytyi kutsusta.

Gazan konfliktin ratkaiseminen saattaa Teivaisen mielestä edetä Trumpin neuvostossa sen ansiosta, että Yhdysvalloilla on käytettävissä paljon vipuvartta niin Israelin kuin alueen arabimaidenkin suhteen.

Gazankin suhteen matkaan saattaa tulla mutkia.

– On hyvä muistaa, että nyt on jätetty pois laajemmat kysymykset, kuten Länsirannan miehitys. Se näkyy nyt hiertävän aiempaa enemmän esimerkiksi Euroopan ja Israelin välejä.

Teivainen arvelee, että Länsirannan kysymys saattaa vaikeuttaa neuvoston pyrkimyksiä saada Gazaan ratkaisu.

– Se saattaa olla suuri tekijä neuvostossa oleville arabimaille, ja monimutkaistaa sitä, pystytäänkö Gazasta sopimaan.

Juttua päivitetty kello 8.49: korjattu tieto siitä, että Unkari olisi ollut ainoa perutamikokoukseen osallistuut EU-maa ja lisätty tieto siitä, että toinen EU-maa Bulgaria ei kuitenkaan osallistu Washingtonin kokouksessa mahdollisiin äänestyksiin.