IL-erikoishaastattelu: Hugh Grantilla selvä näkemys suomalaisista: ”Olette hulluja”

64-vuotias Hugh Grant on tehnyt pitkän uran näyttelijänä, vaikka hän ei erityisemmin pidä näyttelemisestä ZumaWire / MVPHOTOS

Hugh Grant on ajankohtainen, jälleen ja edelleen. Oikeastaan Grant on ollut ajankohtainen vuonna 1994 ilmestyneestä Neljät häät ja yhdet hautajaiset -elokuvasta lähtien ja hän on harvoja tähtinäyttelijöitä.

Nyt Grant on tapetilla Heretic-elokuvan myötä. Elokuva on kauhuelokuva ja Grantille uusi aluevaltaus.

Grant on Zoom-yhteyden päässä Lontoossa valmiina vastaamaan viiden toimittajan kysymyksiin. Tämä siitäkin huolimatta, että Grantin suhde lehdistöön ja toimittajiin on ristiriitainen. Ei siis ihme, että haastattelun aihealue on tarkoin määrätty, kysymysten pitäisi koskea uutuuselokuvaa.

Mutta pakkohan Grantilta, joka on ruotsalaisen Anna Ebersteinin kanssa, on kysyä, mitä hän ajattelee Suomesta ja onko hän koskaan käynyt täällä.

– Ei, en ole koskaan käynyt Suomessa. Haluaisin kyllä käydä, Grant vastaa brittiläisen kohteliaasti.

Sitten Grant yllättää.

– Te olette kaikki hulluja, teillä on sellainen maine, Grant vitsailee ja katsoo kameraan hieman alta kulmien, juuri sillä tavalla kuten monessa elokuvassa on vuosien saatossa nähty.

– Mutta teillä on mahtava koulutus. Osan oppitunneista pidätte ulkona, Grant jatkaa.

– Käsittääkseni olette myös joka vuosi kärkimaita lehdistönvapausmittauksissa. Ja tämä siitä huolimatta tai juuri sen takia kun teillä on tiukat journalistiset säännöt. Jos jutussa on virhe, teidän on korjattava se ja jutun kohteella on oikeus kertoa oma näkemyksensä. Olette hulluja, mutta edistyksellisiä, Grant virnistää.

Sama virne on totuttu näkemään kymmenissä ja kymmenissä romanttisissa elokuvissa. Kauhuelokuva Heretic on täysi uutta Grantille.

– Oli paljon syitä tehdä tämä elokuva. Sain mahdollisuuden olla samaan aikaan aika hauska ja aika kammottava. Hahmoni, jonka ajattelen olevan yliopisto-opettaja, kuvittelee olevansa vitsiniekka. Mutta kaikki muut ajattelevat hänen olevan kammottava, tämä on minusta hauskaa.

Kysymykseen, oppiko hän jotain itsestään näytellessään Mr. Reediä, Grant vastaa suoraan.

– Hmm, en. Ainoa asia, joka oli minulle uutta ja innostavaa, oli se, että löysin tavan tehdä kohtauksia, joissa en puhu. Olen aina kokenut oloni mukavaksi puhuessani, mutta elokuvassa on kohtauksia, jossa tytöt tekevät jotakin, ja kamera viipyilee minussa. Tuo on ollut minulle vaikeaa, on vaikea olla niin rauhallinen kuin pitäisi. Mutta opin uusia tapoja hengittää, olla hiljaa ja olla samaan aikaan myös aika pelottava.

Grant sanoo suoraan, ettei hän pidä kauhuelokuvien katsomisesta. Hän katsoi ”aivan liian nuorena” Manaaja-elokuvan, ja se oli Grantin mukaan kauheaa.

– Minulla on tuoreempikin kokemus. Vaimoni on ruotsalainen ja yhtenä päivänä halusimme katsoa jotain hauskaa. Etsin sopivaa elokuvaa ja sitten sanoin vaimolleni ”katso, tässä on ruotsalainen elokuva, se näyttää hauskalta ja aurinkoiselta”. Elokuvan nimi on Midsummer (suom. Midsommar – loputon yö). Traumatisoiduimme, menimme terapiaan. Tämä tapahtui pari vuotta sitten.

Grant on tehnyt todella pitkän uran ja hän on näytelly useissa kymmenissä elokuvissa. Suurin osa elokuvista on ollut romanttisia komedioita, kuten Notting Hill, Sinisilmä Mickey, Bridget Jones – elämäni sinkkuna, Poika ja niin edelleen. Entäpä jos Grant saisi olla päivän ajan jokin lukuisista roolihahmoistaan, kuka hän olisi?

Grant nojaa käteensä ja miettii vastausta pitkään ja huokaisee.

– En tiedä. Olen oppinut rakastamaan kaikkia hahmojani vaikka ne olisivat kamalia. Vastaan Phoenix Buchanan Baddingon 2:sta, vaikka hän onkin kamala.