Keski-Suomi on yksi kuudesta hyvinvointialueesta, joka sai syksyllä kutsun ministeriön ohjaukseen. Keski-Suomi ei pysty kattamaan kertyneitä alijäämiään määräajassa.
Avaa kuvien katselu
Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet sanoo, että hyvinvointialueet ovat puun ja kuoren välissä. Toisaalta kertyneet alijäämät pitää kattaa, mutta toisaalta tuottaa ihmisille lakisääteiset palvelut. Arkistokuva. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle
Keski-Suomen hyvinvointialue on aloittanut valtion kanssa muutostukineuvottelut vaikeasta taloudellisesta tilanteestaan tänään.
Keski-Suomi on yksi kuudesta hyvinvointialueesta, jonka valtio on ottanut seurantaan. Kutsun muutostukineuvotteluihin ovat lisäksi saaneet Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Lapin, Satakunnan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet.
Hyvinvointialueen pitäisi lain mukaan saada kertyneet alijäämät katettua vuoden 2026 loppuun mennessä, mutta se on ilmoittanut, ettei pysty tähän. Keski-Suomen hyvinvointialueella on kertynyttä alijäämää on ensi vuoden lopussa yhteensä arviolta noin 280 miljoonaa euroa.
Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo, että ensimmäisessä neuvottelussa tavoitteena on, että osapuolilla on sama tilannekuva rahoituksen perusteista.
– Käymme läpi, että mikä on vaje rahoituspohjassa. Ei ole kysymys siitä, että me olemme hyvinvointialueena sössineet täällä hommia, vaan avaamme, mikä on ollut lähtötilanne ja mihin se perustuu, hän sanoo.
Tolletin mukaan neuvotteluissa käydään myös läpi konkreettisia, toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä, joilla hyvinvointialue voi korjata taloudellista tilannettaan.
Ensi vuonna Keski-Suomi saa jälkikäteistarkastuksessa valtiolta 78 miljoonaa euroa enemmän rahoitusta kuin tänä vuonna. Tarkastuksessa rahoituksen taso tarkistetaan kahden vuoden viipeellä, jotta se vastaa toteutuneita kustannuksia koko maan tasolla.
Lisäksi diagnoositietojen kirjaamista tehostetaan Keski-Suomen hyvinvointialueella. Hyvinvointialue epäilee, että siltä on jäänyt saamatta vuosien 2022–2025 valtion rahoitusta useiden kymmenien miljoonien eurojen edestä.
Talouden ja velvoitteiden puristuksessa
Talousarvion mukaan Keski-Suomen hyvinvointialue saisi taloutensa tasapainoon vuonna 2026 ja alijäämien kattaminen olisi mahdollista vasta tämän jälkeen.
Keski-Suomen hyvinvointialue ei ole ainoa, joka joutuu rikkomaan hyvinvointialueiden rahoituksesta säädettyä lakia. Iso osa hyvinvointialueista ei pysty säästämään niin paljon ja niin nopeasti kuin mitä valtio vaatii.
– Hyvinvointialue on puun ja kuoren välissä. Toisaalta pitää kattaa kertyneitä alijäämiä, mutta samalla tuottaa potilaille palvelut, joihin heillä on oikeus, Tollet sanoo.
Keski-Suomen hyvinvointialueen muutostuen aloitustilaisuus on 13. joulukuuta. Muutostukikeskustelut käydään vuoden 2025 tammi–maaliskuun aikana.