Nato-jäsenyys ja Venäjän uhka ovat luoneet tarpeen kasvattaa Puolustusvoimien sodan ajan kokoonpanoa.
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola mainitsi tarpeen kasvattaa sodan ajan joukkojen määrää viime viikolla Maanpuolustuskurssin avajaisissa pitämässään puheessa. Inka Soveri
Puolustushallinnossa ryhdytään selvittämään Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden kasvattamista nykyisestä 280 000 sotilaasta. Pääesikunnasta vahvistetaan Iltalehdelle, että määrän kasvattamista koskeva selvitystyö käynnistetään, sen jälkeen kun tuore joulukuussa valmistunut puolustusselonteko on hyväksytty eduskunnassa.
Sodan ajan joukkojen mahdollisen kasvattamisen mainitsi myös Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola äskettäin pitämässään Maanpuolustuskurssin avajaisten puheessa. Jaakkola sivusi asiaa samalla kun puhui käytännön edellytyksistä Naton yhteisen puolustuksen toimeenpanolle Suomessa ja siitä miten Suomen sotilaallista liikkuvuutta, huoltovarmuutta, infrastruktuuria ja sen kaksikäyttöisyyttä parannetaan erityisesti pohjoisessa.
– Turvallisuusympäristön muutokseen ja erityisesti vahvennusten vastaanottoon liittyen arvioimme tarvetta kasvattaa Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta. Kansallisen tukemiskyvyn varmistamiseksi selvitetään tarpeet Puolustusvoimien organisaatioiden ja johtosuhteiden muutoksille, Jaakkola sanoi.
Jaakkolan mainitsemaa Pohjois-Suomea on kaavailtu myös Naton tulevien eteen työnnettyjen joukkojen sijoituspaikaksi.
Puolustusvoimien reserviin kuuluu nykyään noin 870 000 suomalaista. Sodan ajan vahvuutta voidaan tarvittaessa täydentää niillä reserviläisillä, joilla ei ole sodan ajan sijoitusta.
Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta nostettiin viimeksi 50 000 sotilaalla vuoden 2017 puolustusselonteon jälkeen. Tällöin linjattiin vahvuudeksi 280 000 sotilasta.
Sodan ajan joukkojen kasvattamishankkeen taustalla ovat Nato-jäsenyyden aiheuttamat muutokset maanpuolustuksessa ja sodan ajan organisaatiossa, sekä muutokset lähialueen turvallisuusympäristössä, eli käytännössä Venäjän aiheuttama uhka. Asia mainitaan myös puolustusselonteon kohdassa ”Puolustusjärjestelmän ylläpito ja kehittäminen”.
– Naton jäsenenä Suomi luo edellytykset liittolaisjoukkojen ja niiden materiaalin vastaanottamiselle sekä liittolaisjoukkojen toiminnalle Suomen alueella. Tähän liittyen puolustushallinnossa selvitetään tarvetta kasvattaa Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta, selonteossa todetaan.
Naton isäntämaatuki
Pääesikunnan mukaan sodan ajan joukkojen vahvuuden kasvattaminen liittyy esimerkiksi Suomen tarjoamaan Naton isäntämaatukeen. Oliver Saarinen / Puolustusvoimat
Pääesikunnan mukaan vielä ei voida sanoa mitä puolustushaaroja, toimialoja ja toimintoja mahdollinen joukkojen määrän kasvattaminen koskee. Tämä selviää aikanaan selvitystyön yhteydessä.
– On ennenaikaista määritellä joukkojen laatua ja tehtäviä tässä vaiheessa. Myöskään mitään lukumääriä ei tässä vaiheessa ole kerrottavana, Pääesikunnan viestinnästä kerrotaan.
Pääesikunnan mukaan joukkojen kasvattaminen liittyy esimerkiksi Naton isäntämaatuki- ja RSOM-toimintoihin (Receiving, staging onward movement). Nämä tarkoittavat Nato-joukkojen ja kaluston vastaanottamistehtäviin tarkoitettua henkilöstöä, esimerkiksi yhteysupseereja eri toimijoiden välillä, opastus- ja logistiikkatehtäviä ja muita vastaavia.
Pääesikunnasta kerrotaan, että perusteet joukkojen kasvattamiseen muodostuvat liittokunnan kanssa tehtävän yhteisen suunnittelun kautta. Tähän myös Jaakkola viittasi puheessaan mainitessaan, että Naton pitkän tähtäimen puolustussuunnittelun suorituskykytavoitteet vahvistetaan jäsenvaltioille kuluvan vuoden aikana. Hänen mukaansa jo luonnostellut tavoitteet ovat haastavia mutta ne tunnistavat Suomen maantieteellisen sijainnin etulinjan maana.
Uudessa puolustusselonteossa puolestaan linjataan, että Suomen puolustusjärjestelmältä vaaditaan korkeaa valmiutta ja kykyä pitkäkestoiseen sodankäyntiin.
– Samanaikaisesti Suomen on yhdessä liittolaistensa kanssa säilytettävä laadullinen ja määrällinen teknologinen etumatka, joka ehkäisee ajautumista kulutussodankäyntiin. Suorituskykyjen kehittämisessä huomioidaan Naton puolustussuunnittelun asettamat vaatimukset suorituskykyjen määrälle ja laadulle, havainnot Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa ja arvio Venäjän sodankäynnin kehityksestä, selonteossa mainitaan.
Reservissä 65-vuotiaaksi
Puolustusministeriö on perustellut reservin yläikärajan nostamista ensisijaisesti niin sanottujen avainreserviläisten käytettävyydellä. Samuli Pöntinen / Puolustusvoimat
Sodan ajan vahvuuden kasvattamisen lisäksi puolustushallinnossa on työn alla hanke nostaa reservin yläikärajaa. Puolustusministeriön tavoite on antaa asiasta esitys eduskunnalle kevään 2025 aikana. Ministeriön mukaan esityksessä ehdotetaan reserviläisten ja vakinaisesta palveluksesta eronneiden sotilaiden palveluksen jatkamista Puolustusvoimien normaali- ja poikkeusolojen tehtävissä sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta.
Tällä hetkellä yläikäraja on upseereilla ja aliupseereilla 60 vuotta. Miehistöön kuuluvat siirtyvät varareserviin jo sinä vuonna, kun he täyttävät 50 vuotta.
Puolustusministeriön mukaan yläikärajan nostolla pyritään turvaamaan ensisijaisesti avainreserviläisten käytettävyys maapuolustuksen tehtäviin. Taustalla on kuitenkin myös ikäluokkien pieneneminen.
Aiheesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.