Suomi luotti liikaa Yhdysvaltojen tukeen, analysoiva tutkijat Matti Pesu ja Tomas Wallenius. Tutkijat tarjoavat Suomelle B-suunnitelmaa.
Suomella oli liian suuret toiveet Yhdysvaltojen suhteen, sanovat tutkijat. Kuvassa Joe Biden allekirjoittaa Suomen hakemuksen Naton jäseneksi. Oikealla Washingtonin-suurlähettiläs Mikko Hautala. Michael Brochstein
Natoon liittymisestä on vasta kaksi vuotta, mutta nyt Suomen on pakko etsiä varasuunnitelma.
Näin kirjoittavat tohtorit Matti Pesu ja Tomas Wallenius arvostetun tutkimusinstituutti Rusin (Royal United Services Institute) julkaisemassa analyysissä. Rusi on erikoistunut puolustuksen ja turvallisuuden tutkimukseen.
Vielä hetki sitten Suomen poliittinen eliitti juhlisti sitä, että Nato-jäsenyyden kautta Suomi pääsee vihdoin turvaan Venäjältä ja osaksi Yhdysvaltojen johtamaa, länsimaisten vapaiden demokratioiden liittoumaa, analyysissä kirjoitetaan.
Sitten tuli Donald Trump.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu on toinen Suomen Nato-strategiaa ruotineen julkaisun kirjoittajista. KIMMO HAAPALA
Yhdysvaltain presidentti aloitti kautensa uhkailemalla toista Nato-maata sodalla ja syytti Ukrainaa sodan aloittamisesta.
Nyt vain puolet suomalaisista luottaa Yhdysvaltoihin liittolaisena. Suomen valtio varautuu siihen, ettei Yhdysvallat enää tule välttämättä apuun, Rusin analyysissä kirjoitetaan.
– Ilma on sakeana ironiasta, analyysissä kirjoitetaan.
Artikkeli viittaa Iltalehden saamiin tietoihin siitä, että Suomi ei enää luota Yhdysvaltojen olevan sitoutunut Naton 5. artiklaan.
Turvallisuusstrategian rakentaminen Yhdysvaltojen varaan oli virhe, tutkijat sanovat ja esittelevät yhden mahdollisen B-suunnitelman Suomelle.
A: USA auttaa?
Pesun ja Walleniuksen mukaan Suomen nykyinen puolustusstrategia rakentuu vahvasti Nato-jäsenyyden ja Yhdysvaltojen järkkymättömän tuen varaan. Suomi on tiivistänyt puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa ja odottanut saavansa Nato-joukkoja.
On kiistämätöntä, että tämän suunnitelman uskottavuus murentuu, analyysissä sanotaan.
Trumpin hallinnon edustajat ovat paitsi viis veisanneet Euroopan turvallisuudesta, myös suoraan tukeneet Venäjä-mielisiä äärioikeistopuolueita ja osaa Venäjän ulkopolitiikan strategioista.
– Seuraavat neljän vuotta Yhdysvaltojen sitoutuminen viidenteen artiklaan riippuu ailahtelevaisesta presidentistä, joka on useasti ilmaissut luottavansa enemmän Venäjän presidentti Vladimir Putiniin kuin Yhdysvaltojen pitkäaikaisiin liittolaisiin.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ryöpytti Zelenskyiä tavalla, joka sai Suomenkin valtiojohdon hämmästelemään. Jim LoScalzo / Pool via CNP / Sp, AOP
Suomi saa nyt näpeilleen siitä, että Alexander Stubb ja Petteri Orpo (kok) ajoivat Suomen syvälle Yhdysvaltojen kainaloon, väitti tutkija Teppo Turkki aiemmin.
Valtiojohto on varonut Trumpin kritisoimista ja vakuuttanut Yhdysvaltojen olevan Suomen liittolainen.
B: Pohjoinen Plus
Mikä on B-suunnitelma, jos Yhdysvaltoihin ei voi luottaa? Suomen on etsittävä tukea muualta, analyysissä todetaan.
– Ukrainan esimerkki osoittaa, että Suomi tarvitsee ulkoista apua pärjätäkseen Venäjää vastaan.
Pesun ja Walleniuksen ehdotus on nimeltään ”Pohjoinen Plus” (eng. Nordic Plus). Tiivistettynä se tarkoittaa yhteistyötä kolmen pohjoismaan ja kahden länsi-Euroopan suurmaan välillä.
Nato-jäsenyys on avannut mahdollisuuksia sotilasyhteistyölle Suomen ja sen liittolaisten välillä. Suomi voisi tiivistää yhteistyötä Ruotsin, Norjan, Iso-Britannian ja kenties myös Ranskan kanssa, analyysissä sanotaan.
Logistisista syistä Skandinavian maat ovat sodan syttyessä elintärkeitä liittolaisia Suomelle. Suomi onkin edistänyt useita toimia pohjoismaisen liikkuvuuden ja infrastruktuurin kehittämiseksi, analyysissä kirjoitetaan.
Ukrainan esimerkki osoittaa, että Suomi tarvitsee tukea Venäjältä puolustautumiseen, sanovat tutkijat. Kuva Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin ja Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubbin tiedotustilaisuudesta Presidentinlinnassa. Roosa Bröijer
Yhdessä näillä mailla on merkittävästi sotilaallista voimaa, kuten 200 hävittäjän ilmavoimat. Analyysin mukaan Ruotsi ja Norja voisivat kuitenkin panostaa puolustukseen enemmänkin, esimerkiksi laajentamalla asevelvollisuutta.
Pohjoismaiden voimaa vahvistettaisiin tiedustelumahtina tunnetulla Iso-Britannialla sekä ydinasevaltio Ranskalla.
– Ei ole poissuljettua, että ydinasekelpoiset ranskalaishävittäjät harjoittelevat Suomen ilmatilassa, analyysissä sanotaan.
Myös Euroopan unionin puolustusyhteistyö korostuu. Suomi on jo sitoutunut EU:n puolustustoimiin, Pesu ja Wallenius huomauttavat.
– Talouskuria kannattava Helsinki on lämpeämässä ajatukselle yhteisvelan ottamisesta, jotta itsenäinen eurooppalainen puolustusteollisuuskompleksi saadaan rakennettua.
Euroopan johtajat kokoontuivat maaliskuussa suunnittelemaan Ukrainan tukea. EPA / AOP
Eurooppalaiset Nato-maat ovat jo tiivistäneet keskinäistä yhteistyötään ja satsanneet omaan puolustukseensa. Pääministeri Petteri Orpo on väläyttänyt Suomen osallistumista EU:n yhteisvelkaan.
Suomi ylläpitäisi samalla suhteitaan Yhdysvaltoihin siltä varalta, että Valkoisen talon seuraava hallitus sitoutuu taas Natoon.
Mitä jos?
Pesun ja Walleniuksen mukaan B-suunnitelman onnistumisen ratkaisee Euroopan yhtenäisyys. On avoin kysymys, onko läntinen Eurooppa oikeasti sitoutunut tukemaan Venäjän rajanaapureita.
– Mailla, jotka eivät ole suoraan Venäjän aggression kohteena, on kiusaus ulkoistaa puolustusmaksunsa naapureilleen Itä-Euroopassa.
Koska Euroopassa ei myöskään ole yhteistä puolustuspolitiikkaa hallinnoivaa tahoa, puolustustoimien toteuttaminen ja valvonta on hankalaa, analyysissä todetaan.
Pesu ja Wallenius pitävät todennäköisempänä sitä, että Suomi lähtee kokeilemaan suunnitelma B:tä, kuin lähentymään Venäjän kanssa.
Venäjän kanssa lähentyminen olisi kirjoittajien mukaan vasta suunnitelma C. Siihen Suomi tulisi päätymään vasta hyvin kovasta ulkoisesta paineesta, arvioivat Pesu ja Wallenius.