Lukijan mielipide|Edes tekoäly ei pelasta meitä tulevaisuudessa kielitaidon puutteelta, sillä se ei osaa kulttuurienvälistä kompetenssia.
Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.
On uutisoitu, ettei koulussa enää opita kunnolla edes perustaitoja, kuten lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan. Samoin luemme siitä, miten koululaisten oppimistulokset useissa eri oppiaineissa vain huononevat. Peruskoulua uudistetaankin opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta parhaillaan, jotta se vastaisi tulevaisuuden tarpeisiin.
Mitä ne sitten ovat?
Tekoälyn käyttötaidot, kestävä kehitys ja vihreä ajattelu?
Toki, mutta entä jos palaisimme myös yleissivistykseen monipuolinen kielitaito mukaan lukien?
Vaikuttaa nimittäin vahvasti siltä, ettei kielitaitoa Suomessa enää paljoa arvosteta, ainakaan (kieli)koulutuspoliittisen päätöksenteon perustella, vaikka kansallinen kielivaranto (kansalaisten kielitaito) on merkittävä tekijä maallemme niin talouden ja työelämän, turvallisuuden kuin kansalaisten henkilökohtaisen elämänkin kannalta.
Tässä ajassa monipuolinen kielitaito on merkityksellinen jopa huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden, erityisesti kansainvälisten suhteiden ja vientivetoisen talouden vuoksi lisääntyvää maahanmuuttoa unohtamatta. Suomella ei pienenä kielialueena ole varaa menettää kielivarantoaan enää yhtään tämän enempää. Edes tekoäly ei pelasta meitä tulevaisuudessa kielitaidon puutteelta, sillä se ei osaa kulttuurienvälistä kompetenssia, joka on mitä olennaisin osa kielitaitoa.
Onkohan kukaan ajatellut mitä tapahtuu, kun käymme sukupolvi sukupolvelta yhä kielitaidottomammiksi? Mikä neuvoksi sitten, kun emme enää kykene hoitamaan kansainvälistä kauppaa ja suhteita parhaalla mahdollisella tavalla? Puhumattakaan siitä, että menetämme roolimme esimerkiksi rauhan edistämisen tehtävissä.
”
Kielitaito on yksi tärkeimmistä koulussa opittavista taidoista.
Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että jokaisella kansalaisella on oltava mahdollisuus oppivelvollisuuden aikana alkaa hankkia itselleen monipuolista kielitaitoa tulevaisuuttaan varten. Valtioneuvosto säätää perusopetuksen tuntijaon ja sitä kautta perusopetuksen kieliohjelman, mutta nykyisellään kieltenopetuksen järjestäminen on opetuksen järjestäjätason eli kuntien ja koulujen resurssien ja prioriteettien varassa eli ne saavat vapaasti päättää, miten valtionosuuksilla järjestettävä kieltenopetus toteutetaan.
On sanomattakin selvää, ettei kieltenopiskelu onnistu tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Jokaisella koululaisella tulisi kuitenkin lain mukaan olla samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet opiskella myös vieraita kieliä asuinpaikkakunnastaan riippumatta. Tämän mahdollistaisi hyvin esimerkiksi tasa-arvoinen ja yhdenvertainen perusopetuksen kieliohjelma, joka velvoittaa kunnat ja koulut tarjoamaan ja järjestämään monipuolista kieltenopetusta kaikille oppilaille. Kielitaito on siten ehdottomasti edelleen yksi tärkeimmistä koulussa opittavista taidoista. Tätä ei voida unohtaa.
Kielitaito on yksi valtion menestystekijöistä ja Suomi tarvitsee kielitaitoisen kansan.
Teija Kangasvieri
filosofian tohtori, tutkimuskoordinaattori, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto
HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.