Nuoren naisen aiheuttama ”hävitys on totaalista”

Yksikään kaappi ei säilynyt ehjänä. oikeudenkäyntiaineisto

27-vuotias nainen muutti vuokrayksiöön Kotkan Karhuvuoreen talvella 2021. Hieman yli kahdessa vuodessa hän tuhosi asunnon täysin.

Kun nainen tammikuussa 2024 häädettiin maksamattomien vuokrien takia, odotti huoneistoa tarkastamaan tullutta vuokraajaa käsittämätön sekasorto.

Näky oli niin karsea, että vuokrayhtiön toimitusjohtaja teki välittömästi rikosilmoituksen.

– Asunnosta oli rikottu käytännössä kaikki mahdollinen, hän luonnehti myöhemmin käräjäoikeudessa.

Asunto lainehti roskasta: jätekasat olivat kymmeniä senttejä korkeat. Kaikki ikkunaruudut oli joko rikottu tai töhritty.

Puhdasta pintaa asunnosta ei löytynyt lainkaan. Sekä lattiat että seinät oli saastaiset ja kauttaaltaan töhnässä ja moskassa.

Kaapistojen ovet oli revitty irti tai muutoin hajotettu. Liesikin oli rikottu.

Vaikka nainen oli ainoa asunnolla kirjoilla ollut vuokralainen, asui hän käytännössä koko kaksi vuotta miesystävänsä kanssa.

Toimitusjohtaja epäili, että kaksikko oli hajottanut asunnon tahallaan suututtuaan saamastaan häädöstä.

Kaksikko kiisti väitteet.

Asunto oli tyhjennettävä kokonaan. Romukasojen alta paljastui, että muovimattoa oli poltettu ja siihen tehty reikiä.

Kaikki pinnat oli käsiteltävä uudelleen, kaikki laitteet uusittava ja kaikki kiintokalusteet vaihdettava.

Vuokrayhtiölle aiheutui yli 14 000 euroa taloudellista vahinkoa.

Pelkästään roskien siivoaminen maksoi 900 euroa. Asuinkelvottoman huoneiston remontointi ja kunnostaminen maksoivat noin 13 000 euroa.

Urakassa korjattiin murretun seinän alueet, maalattiin seinät ja katto, uusittiin keittiön kiintokalusteet ja kodinkoneet sekä vaihdettiin lattia, kodinkoneet, kaapit ja ovet.

Käytännössä asunto siis uudistettiin kauttaaltaan. Se oli kuitenkin välttämätöntä, Kymenlaakson käräjäoikeus linjasi:

– Asunnossa aiheutettu hävitys on totaalista ja asunto on palannut omistajansa hallintaan asuinkelvottomana.

– Ottaen huomioon asunnossa olevan roskan ja jätteen määrä sekä kaikkien pintojen kuvista ilmenevä pinttynyt likaisuus, on asiassa arvioitava, että asunnon vahingot ovat aiheutuneet pitkän ajan kuluessa.

– Käräjäoikeus katsoo edelleen, että asunnon saattaminen asuinkelvolliseksi on vaatinut asunnon täyttä remontoimista.

Nainen oli ainoa, joka sai syytteen vahingonteosta.

Hän kiisti syytteen, mutta myönsi jättäneensä loppusiivouksen tekemättä.

Nainen väitti, että kaksi ihmistä tunkeutui asuntoon yhtenä yönä ja hajotti joka paikan.

Hänen puolisonsa väitti, että pariskunta oli piilotellut asunnollaan vaarallista ja väkivaltaista rikollista, joka oli tuhojen takana.

Kyseinen sarjarikollinen oli kuollut ennen oikeudenkäyntiä. Käräjäoikeus ei uskonut väitteitä, vaan piti niitä varsin epätodennäköisinä.

Kymenlaakson käräjäoikeus katsoi, että asunnossa on pyritty tuhoamaan kaikki mahdollinen, mikä on ollut tuhottavissa tai vaurioitettavissa.

Oikeus arvioi, että nainen on joko yksin tai yhdessä toisten kanssa aiheuttanut asunnolle syytteessä kuvatut vahingot. Oikeudenmukainen rangaistus vahingonteosta olisi naisen rikostaustan takia noin neljästä viiteen kuukautta ehdotonta vankeutta.

Nainen on kuitenkin häädön jälkeen määrätty tahdosta riippumattomaan hoitoon.

Oikeus katsoi, että nainen on ollut tapahtumien aikaan alentuneesti syyntakeinen ja tuomitsi tämän siitä hyvästä lievennettyyn, kolmen kuukauden mittaiseen vankeusrangaistukseen.

Nainen tuomittiin korvaamaan hieman yli 800 euroa aiheuttamastaan vahingosta.