Eduskunnan ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto on aidosti huolissaan siitä, että Suomi on jäämässä pahasti jälkeen puolustusratkaisuissaan, kirjoittaa Ilta-Sanomien toimittaja Joonas Immonen.
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan mietintö antaa Puolustusvoimille selkeän viestin siitä, että nykyinen varautuminen droonisotaan ei riitä, kirjoittaa toimittaja Joonas Immonen.
Puolustusvaliokunta korostaa keskiviikkona valmistuneessa mietinnössään puolustusselonteosta, että Puolustusvoimien on panostettava drooneihin merkittävästi enemmän.
Puolustusvoimat ei tällä hetkellä kouluta varusmiehiä droonien tappokäyttöön.
Suomen tulisi olla valmis droonisotaan, Immonen kirjoittaa.
Eduskunnan puolustusvaliokunta antoi keskiviikkona harvinaisen tiukan viestin Puolustusvoimille mietinnössään puolustusselonteosta.
– Valiokunta korostaa, että Suomen puolustusvoimien on panostettava droonisodankäyntiin merkittävästi nykyistä enemmän resursseja, valiokunta muotoili mietintöönsä.
Ei ole perin kummallista, että eduskunnan valiokunta kiinnittää huomiota tiettyihin ajankohtaisiin asioihin mietinnöissään. Tässä tapauksessa kuitenkin puolustusvaliokunnan mietintö kätkee sisäänsä erityisen signaalin Puolustusvoimille.
Puolustusvoimien reagointi droonisotaan on näyttänyt ainakin julkisuuteen jopa ylimielisen kevyeltä, vaikka todellisuus Ukrainassa on karu.
Yli 70 prosenttia, joissain taisteluissa jopa 80 prosenttia, kaikista miestappioista syntyy drooneilla. Tämä tarkoittaa satoja tuhansia sotilaita ja siviilejä. Droonit ovat muuttaneet modernin taistelukentän perusteellisella tavalla.
Nyt etulinjoilla ei enää taistella juurikaan rynnäkkökiväärein tai taistelupanssarivaunuin, vaan kiinalaisilla muutaman kymmenen euron arvoisilla etäältä ohjatuilla koptereilla.
Etulinjassa ei käytännössä voi enää liikkua. Drooneista on tullut ammuksia ja bulkkikulutustavaraa, joita kuluu useita tuhansia päivässä kummallakin osapuolella vain siihen, että niillä ajetaan kohti sotilaita ja ajoneuvoja.
Tästäkin huolimatta Puolustusvoimat näyttää nukkuvan. Herättäjänä yrittää toimia kokoomuksen Heikki Auton johtama puolustusvaliokunta.
Kokoomuksen Heikki Autto johtaa eduskunnan puolustusvaliokuntaa. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Ilta-Sanomat julkaisi huhtikuussa laajan artikkelin liittyen Suomen varautumiseen laajamittaiseen droonisotaan.
”
”Kai niitä sitten jostain saadaan” näyttää kiteyttävän Puolustusvoimien lepsun kyvyn tai halun vastata kasvaneeseen drooniuhkaan.
Jutussa haastateltu Pääesikunnan koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Manu Tuominen sanoi, että Puolustusvoimilla on varastossa vain ”toista tuhatta” FPV-droonia koulutuskäyttöön. Eli siis suurin piirtein saman verran kuin Ukrainassa kuluu päivässä.
Kun IS kysyi Tuomiselta, mistä drooneja saataisiin lisää kovassa paikassa, Tuominen ei osannut suorilta vastata kysymykseen.
– Niitä pitää varmaan hakea sieltä, missä niitä on. Eli alkaen kaupasta, mutta toki myös eri teollisuustoimittajilta.
– Täytyy kysyä elinkeinoelämän eri toimijoilta, että mikä on teollisuuden mahdollisuus niitä tuottaa. Kai niitä sitten jostain saadaan, Tuominen sanoi.
”Kai niitä sitten jostain saadaan” näyttää kiteyttävän Puolustusvoimien lepsun kyvyn tai halun vastata kasvaneeseen drooniuhkaan ainakin julkisuudessa.
Vielä droonien määrääkin tärkeämpi aspekti on se, osaavatko suomalaiset reserviläiset tarvittaessa tappaa drooneilla, jos niitä jostain saataisiinkin.
Vastaus: Eivät osaa.
Puolustusvoimat ei tällä hetkellä kouluta varusmiehille esimerkiksi sitä, että drooni ajettaisiin kranaatin kanssa vihollisen joukkoja tai ajoneuvoja kohti. Droonikoulutus keskittyy lähinnä tiedusteluun ja tilannekuvan hankkimiseen ilmasta.
Hurjimpien arvioiden mukaan paikoitellen yli 80 prosenttia Ukrainan sodan tappioista tulee drooneista. Kuva: UKRAINES 93RD MECHANIZED BRIGADE PRESS SERVICE HANDOUT
Puolustusvaliokunnan mietintö korostaa, että eduskunnan ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto on aidosti huolissaan siitä, että Suomi on jäämässä pahasti jälkeen puolustusratkaisuissaan. Poliitikot pelkäävät, että Puolustusvoimissa ei syystä tai toisesta ymmärretä asian vakavuutta.
On tietenkin selvää, että Puolustusvoimat ei jaa olennaisista syistä julkisesti suunnitelmiaan ja siksi sen varautumista voi olla vaikea arvioida julkisuudessa.
Puolustusvaliokunnan kokouksissa vierailee kuitenkin säännöllisesti sekä puolustusministeriön että Puolustusvoimien ylintä johtoa.
Jos turvallisuusorganisaatioiden viesti ja suunnitelmat drooneihin liittyvistä suorituskyvyistä olisivat päättäjille kirkkaat, valiokunta ei mutisisi asiasta julkisesti.
Nyt valiokunta halusi lähettää sekä Puolustusvoimille että muualle julkisuuteen ”painavan” viestin, että aikaa ei ole hukattavaksi. Tämän vahvistavat IS:lle puolustusvaliokunnan työn hyvin tuntevat ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet.
Yksi heistä korostaa, että puolustusvaliokunta ei yleensä tee näin suoria linjauksia Puolustusvoimien suuntaan. Yleensä syöte tapahtuu toisinpäin.
Taustakeskusteluissa huomautetaan myös, että ilmiö on Suomen lisäksi kaikille länsimaille melko uusi. Myös Ukrainasta on väitetty, että yksikään länsimaa ei kykenisi laajamittaiseen droonisotaan.
Jos Venäjä päättää yllättää Ukrainan jälkeen Euroopan, Suomen tulisi olla valmis.
– Sokea Reettakin näkee, että tämä on se kohta, joka on meidän suurin puutteemme. Suomelta vaaditaan merkittäviä panostuksia drooneihin, yksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan hyvin tunteva lähde tiivistää.