Jos Venäjä hyökkää, Suomi kaivaa varastoista valtavat kasat DDR:läistä ja kiinalaista rautaa

Jos sota syttyy, Puolustusvoimat voi kaivaa varastoistaan esiin 100 000 itäsaksalaista ja 100 000 kiinalaista rynnäkkökivääriä.

Suomi osti aseet 1990-luvun alussa alelaarista. Sen jälkeen ne ovat maanneet varastossa pahimman varalta.

Vuonna 2012 sataatuhatta rynnäkkökivääriä suunniteltiin silputtavaksi, kun sodan ajan joukkoja supistettiin. Hanke kaatui, ja puolustusministeri Stefan Wallin (r) vakuutti, että aseet säilytetään varastoissa.

Sotaa varten

Puolustusvoimat kertoo Iltalehdelle sähköpostitse, että noin 200 000 kiinalaista ja itäsaksalaista asetta ovat yhä varastoissa. Aseiden tulevaisuudesta ei ole tehty päätöksiä.

Iltalehti pyysi päästä kuvaamaan rynnäkkökiväärejä, mutta Puolustusvoimat kieltäytyi.

Puolustusvoimat kieltäytyi myös rynnäkkökiväärejä koskevasta haastattelusta aikataulukiireisiin vedoten, mutta Maavoimat ja logistiikkalaitos vastasivat kysymyksiin sähköpostitse.

Aseita ei poikkeuksia lukuun ottamatta käytetä harjoitteluun rauhan aikana. Ne ovat olemassa sotaa varten.

– Itäsaksalaisia taittoperäisiä rynnäkkökiväärejä käytetään edelleen pienissä määrissä muun muassa panssarivaunumiehistöjen aseina. Muuten käyttö on hyvin vähäistä, Puolustusvoimat kertoo.

Puolustushallinto aikoo kasvattaa entisestään laajaa sota-ajan vahvuutta, joka on nyt 280 000 sotilasta. Reservi halutaan kasvattaa miljoonaan sotilaaseen.

Tässä tilanteessa ei puhuta käyttökelpoisten aseiden hävittämisestä.

Puolustusvoimien mukaan rynnäkkökiväärejä on riittävästi koko sodan ajan vahvuudelle. Lisäksi on ”merkittävä määrä tarpeellisia vara-aseita”. Rynnäkkökiväärien kokonaismäärää Puolustusvoimat ei kerro.

Suomi ei nirsoillut

Muu Eurooppa ajoi 1990-luvun alussa armeijoitaan alas, mutta Suomi osti keskellä syvintä lamaa satojatuhansia punalaputettuja rynnäkkökiväärejä.

Suomi osti Kiinalta 100 000 kiinalaista Kalašnikov-rynnäkkökiväärin versiota.

Saksalta Suomi hankki 100 000 itäsaksalaista Kalašnikov-versiota, jotka yhdistynyt Saksa oli perinyt ajasta ikuisuuteen siirtyneen Itä-Saksan eli DDR:n kansanarmeijalta.

Suomen oma rynnäkkökivääri RK 62 on myös Kalašnikovin versio. Suomalainen Sako lopetti RK 62 -pohjaisten rynnäkkökiväärien valmistamisen vuonna 1997.

Kiinalaisten ja itäsaksalaisten aseiden ostamista myös arvosteltiin. Rynnäkkökiväärit olisi haluttu hankkia Sakolta. 200 000 suomalaisen rynnäkkökiväärin hankkiminen olisi tullut paljon kalliimmaksi.

Tulevaisuudessa Nato-pyssyt

Suomi päätti 1950-luvulla kehittää oman rynnäkkökiväärinsä neuvostoliittolaisen Kalašnikovin eli AK-47:n pohjalta. Venäläiset osasivat tehdä käsiaseita, suomalaiset olivat todenneet jo sodissa.

Kiinalaisten ja itäsaksalaisten rynnäkkökiväärien keskeisiä teknisiä eroja RK 62 -versioihin ovat tähtäinlaite, männänohjaimen kiinnitys ja aseen perän muoto.

Täysin yhteensopivia aseet eivät olleet hankittaessa. Kiinalaisiin rynnäkkökivääreihin piti jo Kiinassa asentaa suomalaisvalmisteinen iskuvasaran jousi.

Kysymys rynnäkkökiväärin tyypistä on aina ollut myös poliittinen.

Tulevaisuudessa Nato-yhteensopivan Sako M23 -kiväärin on määrä korvata RK 62 -pohjaiset kiväärit. M23 pohjautuu yhdysvaltalaisiin Armalite-rynnäkkökivääreihin.

– Testikäyttöön Sakolta hankittujen rynnäkkökiväärien kenttäkokeiden jälkeen niistä saadaan tehtyä havaintoja johtopäätöksiä varten. Päätöksiä aseiden laajemmasta hankinnasta ei ole tehty, ja kenttätestien aikataulu tarkentuu vielä, Puolustusvoimat kertoo Iltalehdelle.

2 500 junavaunullista

Yhdistyneen Saksan perimillä itäaseille ei ollut käyttäjiä länsimaissa 1990-luvun alussa. Suomi haali poistomyyntiin laitetut aseet mielellään varastoihinsa. Saksa oli iloinen, kun sen ei tarvinnut romuttaa aseita.

Pariisin rauhansopimus oli kieltänyt aseiden tuonnin Saksasta. Suomi irtisanoi sopimuksen vuonna 1990 ja ryhtyi heti toimeen. Helsingin Sanomat kertoi kesäkuussa 1995, että Suomeen oli vuoden 1992 jälkeen tuotu Saksasta 2 500 junavaunullista aseita.

Rynnäkkökiväärien mukana ostettiin myös 300 miljoonaa itäsaksalaista patruunaa. Ne ovat pahamaineisia sisältämänsä elohopean takia.

– Elohopea-altistumista on Puolustusvoimissa tutkittu, ja ampumatarvikkeiden käytöstä aiheutuva elohopea-altistus alittaa selvästi suositetut viitearvot. Patruunoiden käyttö rauhanajan koulutuksessa on kuitenkin varmuuden vuoksi rajoitettua, Puolustusvoimat kertoo.

Missä kunnossa?

Kansanedustaja Timo Heinonen (kok) ehdotti helmikuussa 2022, että kiinalaiset rynnäkkökiväärit vietäisiin tarpeettomina Ukrainaan.

Keskustelu ei edennyt. Suomi ei hevin luovu sotatarvikkeista, joita se voi kuvitella tarvitsevansa itse.

Missä kunnossa varastossa olevat aseet sitten ovat?

Erityisesti kiinalaisia aseita on moitittu laadun puutteesta. Helsinkiläinen asekauppias haukkui ne Iltalehdelle suorastaan lyttyyn vuonna 1996.

Puolustusvoimien mukaan kiinalainen ase kelpaa sota-ajan tarpeisiin.

Vuonna 1997 Helsingin Sanomat kertoi, että vaseliinilla suojatut kiinalaisaseet oli määrä pestä kiehuvalla vedellä, tarkastaa, öljytä ja varastoida. Mittavan huolto-operaation oli määrä kestää viisi vuotta.

Itäsaksalaiset rynnäkkökiväärit oli jo tuolloin tarkastettu, käsitelty ja varastoitu. Ne oli pakattu ilmatiiviisiin pusseihin ja suojattu kemiallisilta reaktioilta. Kiinalaiskiväärien huoltamisesta ei ole sen jälkeen puhuttu julkisuudessa.