Kansainvälinen vertailu ylinopeussakkojen suuruudesta – Näin Suomi sijoittui

Ylinopeussakkojen suuruus vaihtelee Euroopan maissa huimasti. Sami Kuusivirta

Ylinopeussakot ovat Suomessa monia muita maita ankarammat. Tämä käy ilmi ajoneuvotietoyhtiö CarVerticalin tuoreesta tutkimuksesta, johon yhtiö keräsi aineistoa 23 Euroopan maasta.

Suomi päätyi tutkimuksessa kahdeksannelle sijalle arvioitaessa, kuinka paljon kuljettajan tuloista keskimäärin kuluu tyypillisen ylinopeussakon maksamiseen.

Esimerkkinä on käytetty sakkoa, joka rapsahtaa kuljettajalle, kun ylinopeutta on enintään 15 kilometriä tunnissa. Tosin Suomessa virallinen nimitys on liikennevirhemaksu, kun ylinopeutta on enintään 20 km/h.

Tutkimuksessa suomalaisen ylinopeussakon, eli oikeammin liikennevirhemaksun, suuruudeksi on mainittu 170 euroa.

Tällöin ”sakko” on saatu alueella, jolla nopeusrajoitus on enintään 60 km/h. Nimittäin yhtä suuresta ylinopeudesta sakotetaan vain 140 euroa tieosuuksilla, joilla on suurempi nopeusrajoitus.

Rajusti rapsahtaa

Tutkimuksessa on siis käytetty 170 euron summaa, jonka kerrotaan olevan 6,2 prosenttia suomalaisten keskimääräisestä 2 751 euron kuukausipalkasta.

Suomalaisille määritelty kuukausipalkka näyttäisi olevan kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan kokonaisansioiden mediaani nettona. Siis täyttä työaikaa tekevien käteen jäävä kuukausipalkka.

Jos mukaan lasketaan esimerkiksi osa-aikaiset työntekijät, työttömät, eläkeläiset ja opiskelijat, käteen tuleva keskimääräinen kuukausiansio on selvästi pienempi. Tällöin 170 euroa lohkaisee enemmän kuin runsaat kuusi prosenttia kuukauden nettotuloista.

Kun ylinopeutta on enemmän kuin 20 km/h, Suomessa siirrytään päiväsakkojen puolelle. Ne määritellään kuljettajan tulojen perusteella.

CarVerticalin tiedotteessa muistutetaan, että myös päiväsakkoja määrättäessä Suomessa on tiukka linja.

– Eräässä tunnetussa tapauksessa miljonääri joutui maksamaan Suomessa 121 000 euron sakot 30 km/h:n ylinopeudesta, tiedotteessa sanotaan.

Yhteys vahinkoihin

Tutkimuksessa on vertailtu myös autovahinkojen määrää.

Kuinka ollakaan, ankarilla ylinopeussakoilla näyttää olevan looginen yhteys autovahinkoihin. Kun maassa on suhteellisen korkeat ylinopeussakot, autojen vahinkomerkintöjen määrä jää pieneksi.

Suomessa vain 21,8 prosentissa autoista on vahinkomerkintöjä. Se on yksi alhaisimmista tutkituista luvuista.

Esimerkiksi Puolassa yli 60 prosentilla ajoneuvoista on vahinkohistoria. Tämä saattaa olla seurausta pienehköstä ylinopeussakosta.

Puolassa nimittäin saa 24 euron sakon jäätyään kiinni ylinopeudesta, joka on enintään 15 km/h. Tuo suomalaisesta näkökulmasta mitättömältä vaikuttava sakko on vain 1,6 prosenttia puolalaisen kuukausituloista.

Tanska erottuu

CarVerticalin tutkimus osoittaa siis, että kovat ylinopeussakot näyttävät liittyvän alhaisempaan autovahinkojen määrään.

Suomi kuuluu tässä vertailussa niiden maiden joukkoon, joissa ankarien sakkojen vastapainoksi saadaan vähemmän vahinkomerkintöjä.

Samaan ryhmään kuuluvat tutkimuksen mukaan Ruotsi ja Tanskakin. Erityisesti Tanska nousee esiin vielä Suomeakin kovemmilla sakoilla ja alhaisemmalla autovahinkojen määrällä.

Tanskassa 15 km/h:n ylinopeus tulee maksamaan kaahaajalle 3 000 Tanskan kruunua eli 402 euroa, mikä on noin 10 prosenttia keskimääräisestä kuukausipalkasta.

Tutkimus vetää tästä johtopäätöksen, että tanskalaiset eivät juurikaan kaahaile, sillä vain hieman yli viidennes tarkastetuista autoista oli vaurioitunut.