Tänään16:00
Päivittäistavarakaupan toimitusjohtajan Tuula Loikkasen mielestä Petteri Orpon (kok) hallituksen vahtivuorolla alkoholilainsäädännön uudistamiselle eli viinien viemiselle ruokakauppoihin olisi tuhannen taalan paikka.
”Suurimmassa osassa Eurooppaa asia on arkipäivää, mikä meillä mättää”, Loikkanen kysyy.
Orpon hallitus on jo uudistanut alkoholilakia, mutta hallituspuolue kristillisdemokraatit ei hyväksy viinien myynnin vapauttamista. Asia saattaa olla puolueelle jopa kynnyskysymys.
Loikkanen huomauttaa Kaupan liiton blogissa, että alkoholin kulutus on laskenut jo pitkään, vaikka saatavuus on parantunut. Vuodesta 2017 vuoteen 2024 alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt 17 prosenttia.
Kaupan aukiolojen pidentämisen ja ruokakaupassa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nostamisen seurauksena alkoholia on paremmin saatavilla kuin aiemmin.
”Yhä suurempi osa kulutuksesta suuntautuu vähäalkoholisiin ja alkoholittomiin juomiin”. Loikkanen huomauttaa.
Alle kolmannes Alkon kautta
Hänen mukaansa terveyteen perustuva argumentti, että alkoholin saatavuuden seurauksena kulutus ja haitat kasvavat, ei siis päde.
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, perusteltiin Alkon monopolia kansanterveydellä. Loikkasen mukaan ”perusta on rapautunut, kun enää alle kolmannes alkoholista myydään Alkon kautta”.
Alkolle edellytys muutokselle
Loikkanen kirjoittaa blogissaan, että alkoholia koskeva sääntely juontaa Suomessa juurensa kieltolakiin ja aikaan, jolloin alkoholin myynti haluttiin pitää tiukasti valtion käsissä. EU-jäsenyys lisäsi painetta sääntelyn liberalisointiin, mutta Suomi on pitänyt kiinni monopolista kansanterveyteen vedoten.
”EU:ssa 449 miljoonaa ostaa viininsä ruokakaupoista – vain suomalaiset ja ruotsalaiset jonottavat niitä yhtä valtion monopolista”, Loikkanen ihmettelee.
Loikkasen mukaan Alkon valikoima on kiistatta laadukas ja palvelu hyvää. Hänestä ei silti ole epäilystäkään, etteivätkö myös ruokakaupat kykenisi korkeatasoiseen valikoimaan, jos vain annettaisiin mahdollisuus.
Alkoholilainsäädännön uudistus edellyttäisi Alkolta muutoksia sen toimintaan ja sen tulisi Loikkasen mukaan tarkastella tehokkuuttaan. Loikkasen mielestä Alko voi olla merkittävä toimija tulevaisuudessakin, vaikka viinit tulisivat myös ruokakauppojen hyllyille.
”Vahvistaisi veropohjaa”
Loikkanen huomauttaa, että huomattava osa alkoholijuomista saapuu tai haetaan ulkomailta. Hänen mukaansa alkoholilain uudistaminen vahvistaisikin kotimaista veropohjaa.
”Viime vuonna alkoholin matkustajatuonti, käytännössä laivareissut lahden yli Tallinnaan tai autoilu rajan yli Ruotsin puolelle, aiheutti Suomen valtiolle yli 270 miljoonan euron verotulojen menetykset”, Loikkanen sanoo.
Sen lisäksi veromenetykset nettiostoksista olivat 45 miljoonaa euroa.
”Yhteensä verotuloja siis jäi ulkomaille 316 miljoonan euron arvosta verrattuna siihen, että juomat olisi ostettu kotimaasta”, Loikkanen tuo esiin.
”Summa on tätä luokkaa joka vuosi, eikä hallituksen päätös alkoholiveron kiristämisestä ainakaan vähennä tuontia.”.
Haja-asutusalueelle hyötyä
Ruokakaupoille viinin myynti toisi Loikkasen mukaan uutta liikevaihtoa ja auttaisi palvelemaan kuluttajia entistä paremmin. Uudet tuotteet taas lisäisivät myymälöiden kilpailukykyä, kun ne voisivat kehittää laadukkaasta viinivalikoimasta itselleen myyntivaltin.
”Haja-asutusalueiden pienet myymälät ottaisivat mielellään uusia tuoteryhmiä valikoimiinsa, ja Alkon asiakasvirtoja ohjaileva vaikutus vähenisi”, Loikkanen sanoo.
Päivittäistavarakaupan mielestä alkoholijuomien myyntiä pitäisi tarkastella paljon nykyistä laaja-alaisemmin.
”Ravintolat, pienpanimot, erikoisliikkeet ja päivittäistavarakaupan toimijat tulisi asettaa samalle viivalle ja ottaa huomioon vaikutukset myös muihin elinkeinoihin”, Loikkanen esittää.