Eilen20:30
Suomi on vaarassa menettää koulutettua työvoimaa ja investointeja ulkomaille, mikäli sen toimintaympäristön kilpailukyky ei parane, selviää Kemianteollisuus ry:n tuoreesta kyselytutkimuksesta.
Kyselyllä arvioitiin Suomen vahvuuksia ja heikkouksia kilpailijamaihin nähden. Kyselyyn vastasi 75 jäsenyrityksen toimitusjohtajaa.
Suomessa moni asia on hyvin. Esimerkiksi poliittisen vakauden, oikeusturvan sekä koulutetun ja osaavan henkilöstön arvioidaan olevan vahvalla tasolla, selviää tutkimustuloksista.
Kuitenkin heikkoudet saavat osan vahvuuksista vaikuttamaan mitättömiltä, sillä pätevästä työvoimasta huolimatta työmarkkinoihin liittyvät kielteiset puolet varjostavat tilannetta.
Tutkimuksessa heikoimmin arvioitujen joukossa oli toimivat työmarkkinat. Ruotsissa taas työmarkkinoiden toimivuus oli yksi vahvuuksista. Muita heikoiksi arvioituja olivat muun muassa työvoimakustannukset ja yhteiskunnan yritysmyönteisyys.
Asiat pitää tehdä muita paremmin
Osittain viime vuosien jatkuva lakkoilu on vaikuttanut kielteisesti yrittäjien näkemyksiin Suomesta. Suomen yksityisellä sektorilla koettiin vuoden 2024 aikana jopa 62 lakkoa, kun Ruotsissa sama lukema oli vain kolme.
Lakoista huolimatta moni kokee, että työpaikkojen tarjoajiin, eli yrittäjiin tulisi suhtautua nykyistä myönteisemmin. Vain 10 prosenttia vastaajista piti Suomea yritysmyönteisenä maana.
”Ilmapiiri on negatiivinen niitä kohtaan, jotka rahoittavat yhteiskuntaa. Lahjakkaat nuoret hakeutuvat näissä olosuhteissa muihin maihin, missä on enemmän mahdollisuuksia, varallisuutta ja pienemmät verot”, yksi vastaajista arvioi.
Toisen arvioijan mukaan viranomaiset eivät ymmärrä, kuinka tärkeitä uudet investoinnit olisivat Suomelle. Tähän liittyy vahvasti viranomaisten sääntely- ja lupakäytännöt, joita pidetään kyselyn mukaan ongelmallisina.
”Aivan liian helposti mennään pykälien ja direktiivien taakse, jotta vastuu päätöksenteosta ei vain osu omalle kohdalle.”
Monen vastaajan mielestä lupaprosessit ovat hyvin kankeita ja hitaita, mikä on jo nyt karkottanut osan investoinneista ulkomaille.
”Sääntö-Suomi pitäisi purkaa täysin. Vanha ensin pois, eikä lisätä asioita vanhan päälle”, yksi vastanneista perustelee.
Suomen maantieteelliseen sijaintiin ei pysty vaikuttamaan, mutta siitä huolimatta se nousi useimmin esiin vastauksista, sillä jopa 80 prosenttia arvioi sen olevan merkittävä heikkous. Suomi on kaukana viennille tärkeästä Keski-Euroopasta ja logistiikka on riippuvainen meriliikenteestä. Geopoliittinen sijainti Euroopan itärajan tuntumassa ei myöskään auta asiaan.
”Eli vaikka olisimme toimintaympäristönä kilpailijamaiden tasolla, se ei riitä. Asiat pitää tehdä muita paremmin”, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto tiedotteessa.
Myös Ruotsissa sijainti nähtiin heikkoutena, mutta ei yhtä usein kuin Suomessa.
Kemianteollisuus ry toteutti kyselyn, jossa tutkittiin Suomen vahvuuksia ja heikkouksia kilpailijamaihin nähden. Kyselyyn vastasi 75 jäsenyrityksen toimitusjohtajaa.
Yrityksiä pyydettiin arvioimaan 17 eri teeman osalta, ovatko ne Suomessa vahvuuksia, heikkouksia vai neutraaleja tekijöitä kilpailijamaihin nähden.
Suomen vahvuuksia olivat muun muassa poliittinen vakaus ja oikeusturva, yhteisvaluutta euro, osaava työvoima sekä sähkön hinta ja toimitusvarmuus. Sijainti, viranomaisten sääntely- ja lupakäytännöt sekä työmarkkinoiden toiminta ja kustannukset puolestaan nähtiin ongelmallisina.
Ruotsissa työmarkkinoiden toiminta oli yksi vahvuuksista. Ruotsin kruunun arvonlasku sekä sähkön hinta ja toimitusvarmuus taas nähtiin Ruotsissa heikkouksina.
Kysely toteutettiin 10.–12. kesäkuuta.