Aikanaan koittavan rauhan laadusta riippuu, koittaako Ukrainassa sodan jälkeen pelkkää jälleenrakennusta vahvempi talousihme, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Saksan talous oli toisen maailmansodan jäljiltä tuusan nuuskana, mutta rauha toi Länsi-Saksaan jälleenrakennustakin mittavamman investointivyöryn ja vuosien mittaisen häikäisevän kasvukauden, wirtschaftswunderiksi nimetyn talousihmeen.
Ukraina on toki monin tavoin toista maata kuin maailmansodan aloittanut ja hävinnyt Saksa oli, mutta aikanaan Ukrainassakin koittavan rauhan jälkeisistä talousnäkymistä voi parhaassa tapauksessa erottaa samanlaisia kasvuihmeen aineksia.
Toistaiseksi on tosin tyydyttävä vain aprikoimaan Ukrainan talousihmeen mahdollisuudella, sillä maa käy edelleen raskasta puolustussotaa Venäjän valloitusjoukkoja ja tuhoisia ilmaiskuja vastaan.
Ennen talouden toipumista tai varsinkaan talousihmettä tarvitaan sotimisen uskottavalla tavalla päättävä kestävä rauha ja rauhan varmistamiseksi Venäjän valloitushalujen taltuttamiseksi kyllin uskottavat ja pitkäaikaiset läntiset turvatakuut.
Mutta kunhan tällaiset ehdot täyttyvät, voivat Ukrainan taloudenkin näkymät muuttua yllättävän nopeasti liki toivottomista jopa Euroopan lupaavimmiksi.
Länsi-Saksasta tuli näyteikkuna itään
Saksan 1950- ja 1960-lukujen talousihmettä muistellessa on syytä pitää mielessä, että puhe on maailmansodan jälkeen kahtia jaetun Saksan onnekkaammasta puoliskosta eli läntisten voittajavaltojen ensin miehittämästä ja sittemmin turvaamasta ja tukemasta Länsi-Saksasta.
Sen sijaan sodan itäisen voittajavaltion Neuvostoliiton miehittämä Itä-Saksa jäi vuosikymmenten ajaksi talouttakin tukahduttaneen Moskovan ankaraan ja mielivaltaiseen komentoon.
Pian suursodan päätyttyä kahtia jaetusta Saksasta muodostui länsimaiden ja Neuvostoliiton välisen kyräilyn ja niin sanotun kylmän sodan yksi kriittinen polttopiste.
Läntiset voittajavaltiot alkoivat epäillä Neuvostoliittoa aikeista kahmia hallintaansa lisää alueita kenties Atlantin rannoille asti, ja vastavuoroisesti Neuvostoliittokin epäili länttä hyökkäysaikeista.
Idän ja lännen välinen vastakkainasettelu ja molemminpuolinen oletus milloin tahansa alkavasta uudesta suursodasta loi Eurooppaan painostavaa pelon ilmapiiriä, mutta samalla se loi osaltaan myös aineksia Länsi-Saksan talousihmeelle.
Mahdollisuus etuoikeutetuksi suojatiksi
Yhdysvallat sijoitti maailmansodan päätteeksi ja jälkeen Länsi-Saksaan kyllin runsaasti sotilaita ja sotakalustoa, jotta näin muodostuneet turvatakuut olivat uskottavat myös oletetun uhkaajan eli Neuvostoliiton mittapuulla.
Rauhan ja turvatakuiden perään tuli edullisen tai jopa ilmaisen pääoman virta jälleenrakennukseen ja ajan oloon vielä tärkeämpi pääsy maailman suurimmille Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden pääoma- ja tavaramarkkinoille.
Todennäköisesti vapaan markkinatalouden ja Yhdysvaltain omien talousetujen edistäminen oli toinen tärkeä kannustin tukea Länsi-Saksan toipumista Neuvostoliiton uhan torjumisen lisäksi.
Länsi-Saksan talousihme tarjosi Yhdysvalloille ja muille länsimaille oivan näyteikkunan ja todisteen markkinatalouden ylivoimasta Neuvostoliiton hallussa näivettyvän Itä-Saksan komentotalouden rinnalla.
Mikä talousihmeen merkitys lopulta olikaan kylmän sodan aatteellisena välikappaleena, se synnytti Länsi-Saksaan ja sen rahoittajille ja sijoittajille suuren määrän vaurautta.
Ukrainalla voi jonakin päivänä olla mahdollisuudet saavuttaa samantapainen etuoikeutetun suojattivaltion asema ties kuinka mittavine talousvaikutuksineen.
Edes rauha ei yksistään riitä
Talousihme ei kuitenkaan ole takuuvarma seuraus edes sodan päättymiselle, sillä ihmeen veroinen kasvukausi ja sitä ruokkiva pääomavirta edellyttävät Ukrainalta rauhan ja läntisten turvatakuiden lisäksi monenlaisia yhteiskunnan ja talouden uudistuksia.
Esimerkiksi maan julkista hallintoa, korruption vastaisia toimia, talous- ja rahapolitiikkaa ja rahoitusmarkkinoita on kehitettävä ja tehostettava monin tavoin ennen kuin ne vastaavat läheskään läntisiä vaatimuksia.
Yksi mittari Ukrainan yhteiskunnallisen ”kehitysasteen” arvioimiseen on EU-lähentymiseen liittyvä suosituslista EU:n toivomista uudistuksista. Ukraina on sotavuosienkin aikana edistynyt, mutta se on toteuttanut vasta vajaat puolet EU:n suosittamista uudistuksista.
Nykyisellään Ukraina ei olisi toisin sanoen vielä lähelläkään EU:n jäsenyysvaatimuksia, vaikka sota loppuisi huomenna.
Samoin maan talous on suhteellisen yksipuolinen ja maan pääomamarkkinat eurooppalaisittain varsin kehittymättömät ja osin sodankin takia pitkälti valtion hallinnassa.
Maan ohuenlaiset arvopaperimarkkinat ovat lähes suljetut ulkomaiselta yksityiseltä pääomalta, joten pikavoittoja tuskin on tuota pikaa senkään puolesta tiedossa.
Talousihme on toistaiseksi toiveajattelua
Jos länsimaat haluavat varmistaa Ukrainan tulevaisuuden aidosti itsenäisenä valtiona ja lähentymisen vahvaksi osaksi läntistä ”leiriä”, ne varmistanevat rauhan säilymisen lisäksi myös maan yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehittymisen.
Siinä sivussa syntyvät otolliset olosuhteet talousihmeelle – niin kuin kävi toisen maailmansodan jälkeisessä Länsi-Saksassa.
Toki tällaiset näkymät ovat vasta monien vaikeiden vaiheiden tuolle puolen kurkottavaa toiveajattelua, joten lupaavista näkymistä huolimatta talousihmeen kärkkyminen esimerkiksi sijoituksin lienee edelleen ennenaikaista – ainakin niin kauan kuin Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa.