Ruotsalaisprofessorin mielestä suomalaiset ovat ruotsalaisia sivistyneempiä kulttuuriasioissa.
Ruotsalaisprofessorin mukaan Suomi on ainakin yhdessä asiassa Ruotsia roimasti edellä. Kuvituskuva. Markku Ojala / AOP
Ruotsi on kuin huonompi Suomi.
Näin kuuluu ruotsalaisen kirjallisuudentutkijan Ebba Witt-Brattströmin kolumnin otsikko ruotsalaislehti Aftonbladetissa.
Witt-Brattström on pohjoismaisen kirjallisuuden emeritaprofessori Helsingin yliopistossa. Suomessa viettämiensä vuosien aikana hän mietti, mikä teki Suomesta niin paljon paremman kuin Ruotsi.
– Minua häiritsi se, että suomalaiset katsoivat Ruotsia ylöspäin, vaikka sen pitäisi olla päinvastoin, hän kirjoittaa.
Witt-Brattströmin mukaan Suomi pitää yllä kulttuuria ja yhdistää kansaa aivan eri tavalla kuin Ruotsi. Kolumnissaan hän ylistää myös suomalaisia opiskelijoita ja Suomen liputuspäiviä.
Oppeja ”Ruotsin entisestä itäsosasta”
Witt-Brattströmin kolumni liittyy kulttuuriseen kaanoniin, jonka Ruotsin hallitus esittelee syyskuun alussa. Toisin sanoen ruotsalaiset ovat kasanneet listan maan tärkeimmistä kulttuuriteoksista. Listaa on työstetty jo lähes kaksi vuotta.
Hankkeen tarkoituksena on korostaa yhteistä kulttuuriperimää.
Ebba Witt-Brattström on Helsingin yliopiston emeritaprofessori. Markku Ojala
Witt-Brattström kirjoittaa, että Ruotsin hallituksen näkökulmasta kaanonin luominen on epätoivoinen yritys pitää kansakunta koossa pakollisten viittausten, kuten Peppi Pitkätossun, avulla.
Witt-Brattströmin mukaan Suomessa kansan yhdistäminen osataan sen sijaan tehdä paljon luontevammin.
– Ne, jotka tietävät, miten se tehdään, löytyvät Ruotsin entisestä itäosasta, joka joutui Venäjän vallan alle vuonna 1809 ja itsenäistyi vasta vuonna 1917. Tosiasia on, että Suomella on paljon opetettavaa meille siitä, miten kaanon voi yhdistää.
Witt-Brattström nautti Suomessa siitä, että hän pääsi opettamaan opiskelijoita, jotka olivat käyneet läpi pohjoismaisen koulutuksen, jonka Ruotsi on hänen mukaansa hylännyt.
– He kirjoittivat lauseita sivulauseilla, käyttivät viitteitä ja kirjoittivat oikein. He lukivat myös paksuja kirjoja. Viimeisten 30 vuoden ajan tällaisia opiskelijoita on epätoivoisesti etsitty Ruotsin yliopistoissa. Ja täällä heitä vain virtasi sisään!
Mallia liputuspäivistä
Witt-Brattströmin mielestä Suomi tekee kulttuurin näkyväksi kaikille yksinkertaisilla ja nerokkailla keinoilla, kuten liputuspäivillä.
Ruotsissa on 19 liputuspäivää, joista kuusi on varattu kuningasperheelle. Suomessa sen sijaan liputuspäiviä on 27, joista useimmat liittyvät historiaan ja kulttuuriin.
Hänen mukaansa liputuspäivien kautta jo pienet lapset oppivat Suomessa kulttuurisesti merkittävistä henkilöistä, kuten Runebergistä, Minna Canthista ja Eino Leinosta.
– Ruotsalaisella lapsella tilanne on paljon huonompi. Kun isältä kysytään: ’Minkä vuoksi tänään liehutamme lippua, isä’, tammikuun 28. päivänä vastaus on: ’On kuninkaan nimipäivä’, Witt-Brattström kirjoittaa.