Tänään17:00
Tasavallan presidentti Alexander Stubb teroitti tiistaina suurlähettiläille, että diplomatiaa tehdään nyt eri tavalla kuin ennen.
Stubbin mukaan maailma on muuttunut tempoltaan ja arvoiltaan kovemmaksi ja siksi myös diplomatiaa pitää harjoittaa eri tavalla kuin ennen.
Päivän politiikan aiheet kätevässä paketissa – Tilaa Uuden Suomen maksuton uutiskirje
”Tempo on kova ja informaatio usein epätäydellistä. Joudumme sietämään epävarmuutta ja menemään rohkeasti tilanteisiin, joiden lopputuloksista ei ole varmuutta. Jos me emme käytä tilaa vaikuttaa, joku muu käyttää sitä,” Stubb sanoi suurlähettiläspäivillä.
Presidentti kannusti diplomaatteja panostamaan henkilösuhteiden hoitoon kaikilla tasoilla, koska ne korostuvat nyt kansainvälisten asioiden hoidossa.
Suomen aktiivisuudesta paras esimerkki on se, että puolitoista vuotta presidenttinä toimineella Stubbilla on suora puhelinnumero ja tiivis puheyhteys maailman johtavan suurvallan presidenttiin Donald Trumpiin.
Suomelle mahdollisuus
Suomelle hyvä suhde Yhdysvaltoihin on tärkeää, koska USA on Suomen turvan kannalta kaikkein tärkein liittolainen ja yksi merkittävimmistä kauppakumppaneista. Siksi Suomella pitää olla presidenteistä riippumatta hyvä ja suora suhde Yhdysvaltoihin.
Aktiivisuudellaan ja henkilökohtaisilla kyvyillään Stubb on päässyt merkittävään vaikuttajarooliin Trumpin luotettuna ja Ukrainan sodan lopettamiseen tähtäävässä diplomatiassa.
”Se antaa meille mahdollisuuden tuoda esiin näkemyksiämme ja kuulla niitä muilta”, Stubb kuvasi tilannetta suurlähettiläspäivillä.
Moni eurooppalainen maa haluaisi olla samoissa pöydissä kuin Suomi. Esimerkiksi Ruotsin mediassa Stubbia on suitsutettu ”Euroopan valttikortiksi” ja ”isoveljeksi”. Samalla on ihmetelty, miksi Ruotsi, joka on kuitenkin suurin Pohjoismaa, ei päässyt Valkoiseen taloon, vaan Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson istuu ulkopolitiikan ”lastenpöydässä”.
Tiistain suurlähettiläsvastaanotolla asialle vähän hymyiltiin.
Ukraina avainkumppani
Ukrainan asia on Suomen ulkopolitiikan keskeinen painopiste, sillä jos Venäjä voittaa ja miehittää Ukrainan, se voi jatkaa valloitussotiaan muualla Euroopassa.
Rakentava diplomatia heijastuu myös taloudellisiin mahdollisuuksiin.
Ukraina on jo nimennyt Suomen yhdeksi avainkumppanikseen maan jälleenrakennuksessa.
Ukrainan jälleenrakentaminen on maailman mittavin rakennusprojekti. Nykyrahalla mitattuna kyse on noin viisi kertaa suuremmasta urakasta kuin toisen maailmansodan jälkeinen Marshall-jälleenrakennus oli.
Suomelle Ukrainan jälleenrakennusprojektiin osallistuminen voi tuoda 1–2 miljardin euron vientitulot.
Ukrainan jälleenrakentaminen on myös keino viedä Ukrainaa kohti EU-jäsenyyttä ja eurooppalaisia standardeja, kuten pääministeri Petteri Orpo (kok) on sanonut.
Toistaiseksi 150 suomalaisyritystä on ilmaissut kiinnostuksensa lähteä mukaan Ukrainan jälleenrakennusprojektiin, mutta mukaan mahtuu vielä paljon lisää.
Kuten presidentti totesi, Suomen mahdollisuus vaikuttaa saattaa sulkeutua yhtä nopeasti kuin se on avautunut, siksi on taottava, kun rauta on kuuma.