Talouspolitiikan kiristysten haittoja on vaikea ennalta arvioida – mutta ehkä pitäisi edes yrittää, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Valtiovarainministeriön (VM) tiedotustilaisuudessa paljastui maanantaina kuin ohimennen yksi uskomaton syy, miksi talouskasvun viivästyminen ”yllättää” kerta toisen perään.
Syy paljastui tilaisuudessa, jossa ministeriö julkisti uusimman Suomen taloutta koskevan ennusteensa, jonka mukaan talousjama on ankea ja julkisen talouden jama lohduton.
Talouden alakulo ei kuitenkaan ollut yllätys, sillä se oli toki ennestään kaikkien asiasta kiinnostuneiden tiedossa, ja samat madonluvut on kuultu ministeriönkin katsauksissa monta kertaa ennenkin.
Yllättävämpää oli, että taloustunnelman apeus ja kasvun viivästyminen näyttää taas paljastuneen VM:n talousennustajille ”yllätyksenä” – vaikka siinä ei pitäisi olla mitään oikeasti yllättävää.
Syy ministeriön ”yllättymiseen” onkin suorastaan uskomaton.
Miljardimittojen sopeutukset sokkona
Tiedotustilaisuudessa kuultiin, että toki ministeriö on tietoinen menoleikkausten ja muiden sopeutustoimien haitallisistakin vaikutuksista, kuten kansalaisten taloustunnelman ja kulutuskysynnän heikkenemisestä ja pihistelyyn kannustavan epävarmuuden lisääntymisestä.
Ministeriön finanssineuvos Janne Huovari totesi Helsingin Sanomien mukaan, että ”toki kun tehdään sopeutustoimia, ne kysyntää heikentävät”, ja jatkoi, että sopeutustoimien tarkkaa vaikutusta ja osuutta kuluttajien epäluottamukseen on vaikea arvioida.
Syy on uskomaton: ”Emme ole tehneet sellaista laskelmaa”.
Tätä selitystä on vaikea uskoa tai ainakaan hyväksyä, sillä VM:n käytössä on kaikista talousennustajista luultavasti kattavin tieto maan taloustapahtumista ja varta vasten kehitetyt ennustevälineet esimerkiksi juuri talouspolitiikan vaikutusten arvioimiseksi.
Vaikutusarvioiden ja -laskelmien tekemättä tai puutteellisiksi jättäminen on sikäli uskomatonta, että se viittaa hallituksen tehneen miljardimittojen sopeutustoimiaan osittain sokkona.
Uskomatonta ellei peräti luokatonta
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on pannut toteen tai päättänyt yhteensä lähemmäs kymmenen miljardin euron menoleikkaukset ja muut sopeutustoimet.
Toimien julki lausuttu tavoite on voimakkaasti alijäämäisen julkisen talouden vahvistaminen ja julkisen velkaantumisen vakauttaminen hallituskauden loppuun mennessä.
Sinänsä aiheellinen tavoite on vaarassa karata, ja pahimmassa tapauksessa sopeutustoimet ovat vaarassa kääntyä tarkoitustaan vastaan, jos toimien vaikutukset heikentävät maan taloutta enemmän kuin ne vahvistavat julkista taloutta.
Juuri tällaisessa liisterissä Suomi näyttää parhaillaan pyristelevän, sillä mittavista menoleikkauksista ja muista sopeutustoimista huolimatta (tai niiden takia) velkaantuminen ja talousanemia jatkuvat – muka ”yllättäen”.
Vastuulliseksi mainostettua talouspolitiikkaa tuskin voi pitää järin vastuullisena, jos miljardimittojen sopeutustoimia pannaan toteen ilman perusteellisia laskelmia ja kattavia arvioita toimien vaikutuksista kansalaisten ja kansakunnan talouteen.
Sopeutustoimista koituvien ilmeistenkin mieliala- ja käyttäytymisvaikutusten jättäminen osittain tai kokonaan huomioon ottamatta tarkoittaa, että vaikutusarviot ovat jääneet olennaisilta osin puutteellisiksi tai tekemättä.
Ja se on uskomatonta tai suoremmin sanottuna luokatonta.