Stubb puhuu Suomen historian vaikeista hetkistä Lännen median haastattelussa.
Tasavallan presidentti Aleksander Stubb kertoo Lännen median haastattelussa siitä, miten Suomen itsemääräämisoikeutta on historian saatossa rajoitettu.
Tämä rajoittaminen näkyi Stubbin mukaan aikanaan esimerkiksi sotasyyllisten oikeudenkäynneissä ja sotakorvauksissa sekä ”muutamien suomalaisten” suhteissa Neuvostoliiton päättäjiin. Myöskään ulkopolitiikassa ei ollut valinnanvapautta.
– Mehän emme voineet edes valita YK-jäsenyyttä, eikä EFTA:n eli Euroopan vapaakauppajärjestön jäsenyyttä. Eikä Euroopan neuvoston jäsenyyttä, Stubb sanoo Lännen medialle.
Stubbin mukaan Ukraina ei ole tällä hetkellä yksin, toisin kuin Suomi aikanaan. Ukrainaa tuetaan vahvasti ja maan suvereenius on säilynyt, Stubb kertoo Lännen medialle. Ukraina saa hänen mukaansa valita EU-jäsenyyden ja pitkässä juoksussa Nato-jäsenyyden.
Stubb kertoo Lännen medialle, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin tavoite on edelleen evätä Ukrainalta itsemääräämisoikeus. Tämän vuoksi Ukrainan tukemista tulee hänen mukaansa jatkaa.
Presidentti Stubb on usein kertonut, että oikeudenmukaiseen rauhaan kuuluu Ukrainan itsemääräämisoikeuden säilyttäminen. Kaksi muuta oleellista asiaa ovat hänen mukaansa maan itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden takaaminen.
Viimeksi Stubb painotti asiaa Keski-Aasian valtiovierailun yhteydessä IS:lle antamassaan haastattelussa.
– Halukkaiden koalition viesti on ollut yksiselitteisen selkeä alusta saakka. Ensin tulitauko ja sen jälkeen rauhanneuvottelut. Me teemme kovasti töitä sen eteen, että Ukrainan itsenäisyys, suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus säilyvät, Stubb sanoi.
Stubb kertoi IS:lle, ettei hänen oma suhtautumisensa Venäjään ole muuttunut viime vuosina. Hän on jo kauan sitten luopunut toivosta, että Venäjä lähentyisi länttä ja kansainvälisiä instituutioita.
– Vuodesta 2008 saakka suunta on ollut hyvinkin erilainen, siis Georgian sodan jälkeen. Kyllä Venäjä on edelleen ekspansiivinen valtio, Stubb sanoi.