Päivitettyeilen8:11
Pörssisähkön verollinen tuntihinta on tänään tiistaina korkeimmillaan 33,8 senttiä. Keskituntihinta on korkeimmillaan kello 17–18. Tämän jälkeen hinta kääntyi laskuun. Keskiyöllä hinta laskee jo 13 senttiin.
Tähän kuluttajat saavat tottua tulevaisuudessakin. Tämän lisäksi maakohtaiset hintaerot ovat suuria.
Sähkön hintaerot ovat kasvaneet Pohjoismaiden sähköpörssin eri hinta-alueiden välillä. Tämä selviää sähkönhankinnan strategiseen suunnitteluun ja riskienhallintaan erikoistuneen Mind Energyn tuoreesta raportista.
Pohjoismaiden ja Saksan hallitukset ovat viime aikoina ottaneet käyttöön hintakattoja ja tukitoimia, kuten Norjan hintakatto ”Norgespris”, sekä tehneet veronalennuksia auttaakseen energiankäyttäjiä selviytymään sähkönhintojen noususta ja heilunnasta.
Näillä ei ole ollut toivottua vaikutusta.
”Analyysimme osoittaa, että osa vuoden 2025 aikana käyttöönotetuista poliittisista toimista, joiden tavoitteena on kaventaa Pohjoismaissa pohjoisen ja etelän välistä hintaeroa, voi sen sijaan pahentaa juuri niitä ongelmia, joita niillä pyritään ratkaisemaan, erityisesti korkeita sähkönhintoja ja suurta hintaheiluntaa”, Lasse Kamp Simonsen, strukturoidun kaupankäynnin johtaja Mind Energyltä kertoo tiedotteessa.
Vuonna 2025 hinnat olivat korkeammalla tasolla kuin vuonna 2024, mitä selittivät epäedulliset sääolosuhteet. Erot Pohjoismaiden eteläisten ja pohjoisten hinta-alueiden välillä ovat kasvaneet ajan myötä.
Viimeisten kolmen vuoden aikana hintaero edullisimman alueen (NO4) ja kalleimman alueen (DK1) välillä on ollut 58 euroa/MWh, kun vuosina 2015 ja 2021 vastaava ero oli 8 euroa/MWh.
Hinnat Pohjoismaiden pohjoisimmissa osissa ovat laskeneet, kun taas joillakin eteläisillä tarjousalueilla, jotka seuraavat tiiviimmin Saksan hintatasoa, hinnat ovat nousseet yli 100 prosenttia verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan.
Tilanne on huolestuttava sille osalle pohjoismaista teollisuutta, jonka energiakustannukset nousevat ja joka ei kuulu uusien hintakattojen suojaamiin ryhmiin.
”Yksi hinta-alue on toistaiseksi tasannut sähkönhintoja Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin”, Mind Energyn Suomen-maajohtaja Kimmo Kuusinen sanoo.
Jos energiankulutus kasvaa naapurimaissa hintoja tasaavan, protektionistisen politiikan seurauksena, sillä on välillisiä vaikutuksia myös Suomen energiamarkkinahintoihin.
”Hintavaihtelumme ovat erittäin suuria, mikä johtuu uusiutuvan energian tuotannosta ja vähäisistä siirtoyhteyksistä muihin Pohjoismaihin. Tuulisina tai aurinkoisina päivinä hinta laskee, mutta päinvastaisessa tilanteessa hinta nousee helposti. Tietenkin se riippuu vahvasti myös kulutuksesta. Viime vuonna avattu Aurora-linja parantaa tilannetta ja yhdistää meidät vahvemmin Ruotsin SE1-hinta-alueeseen”, Kuusinen kertoo.
Pohjois-Ruotsin ja Suomen välille marraskuussa 2025 käyttöön otettu Aurora-linja lisää rajat ylittävää kapasiteettia 800–900 MW:lla. Tämän odotetaan mahdollistavan aiempaa paremmin ylijäämäisen vesivoiman ja tuulivoiman tuotannon viennin Pohjois-Ruotsista ja Suomesta kysynnän huippuaikoina.
Hintaerot voivat kasvaa edelleen
Pohjoismaiden ja Saksan hallitusten käyttöön ottamat tai ehdottamat uudet aloitteet voivat vaikuttaa markkinoihin jatkossa kielteisesti, koska ne saattavat vähentää kotitalouksien kannustimia mukauttaa sähkönkulutustaan hintojen muutoksiin.
Käyttöön otettuja toimia ovat muun muassa Norjan hintakatto Norgespris sekä vastaavankaltaiset toimet Ruotsissa ja Saksassa.
Hintavaihteluita voidaan tasoittaa, jos kuluttajat ja yritykset siirtävät kulutustaan pois hintapiikeistä.
Uusien hintakattojen ja sähköveroalennusten myötä kuluttajilla on kuitenkin vähemmän syitä vähentää kulutusta hintahuippujen aikana ja lisätä kulutusta silloin, kun aurinko- ja tuulituotanto on korkealla.
Tämä voi johtaa suurempaan kulutukseen, lisääntyneisiin hintavaihteluihin ja korkeampiin hintoihin.
Norjassa raportit osoittavat jo, että Norgespris-mallin valinneiden tahojen sähkönkulutus on kasvanut kolme prosenttia. Mind Energyn laskelmien mukaan tällä on heijastusvaikutus Tanskan, Ruotsin ja Suomen hintoihin.