Arktisille alueille rakennetaan uusi ohjus- ja ilmapuolustus. Suomi tulee osaksi sitä.
Suomalaiset rannikkojääkärit osallistuivat Jäämerellä Naton Nordic Response -harjoitukseen maaliskuussa 2024. JANI KORPELA
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet kertovat Iltalehdelle, että Natossa valmistellun Grönlanti-sopimuksen keskiössä on arktisten alueiden ilmapuolustuksen kehittäminen.
Arktiselle alueelle kehitetään aiempaa vahvempi ohjus- ja ilmapuolustus, jonka rakentamiseen ja toimintaan myös Suomi osallistuu. Sotilaskielessä puhutaan ”kupolista”.
Uusi ilmapuolustus sisältää avaruudellisia suorituskykyjä, joilla pystytään tulevina vuosikymmeninä torjumaan myös sitä mahdollisuutta, että Kiina ja Venäjä pystyisivät ampumaan ohjuksia avaruudesta.
Pohjoisilta Nato-mailta puuttuu lähteiden mukaan ilmapuolustuksen suorituskykyjä, joilla pystytään torjumaan arktisilla alueilla Venäjän ja Kiinan muodostamaa ohjusuhkaa.
Grönlanti-sopimus sisältää uusien amerikkalaisten tukikohtien avaamisen Grönlantiin. Tämän lisäksi muut arktiset Nato-maat, joihin Suomi lukeutuu, sitoutuvat vahvistamaan arktisia suorituskykyjään.
Lähteiden mukaan Trumpin hallinto haluaa, että pohjoiset Nato-maat osallistuvat uuden arktisen puolustuksen rakentamisen kustannuksiin. Neuvottelut ovat alkuvaiheessa sen suhteen, miten tämä tapahtuu.
Naton pääsihteeri Mark Rutte vahvisti varhain torstaina aamulla Davosissa, että hänen johdollaan neuvoteltu arktinen sopimusluonnos koskee myös Suomea, Norjaa, Ruotsia, Islantia ja Kanadaa, ei pelkästään Tanskaa ja Yhdysvaltoja.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb painotti, että Suomella on reservissään miljoona arktisiin olosuhteisiin koulutettua sotilasta.
Uutinen päivittyy.