Tässäkö se nyt oli?
Suomesta tuli sotilasliitto Naton jäsen liki kolme vuotta sitten, huhtikuussa 2023. Nato-jäsenyyden ja Yhdysvaltojen ydinasepelotteen piti turvata Suomen itsenäisyys Venäjän naapurissa.
”Ei koskaan enää yksin”, poliitikot toistelivat, kun Suomi oli tehnyt Nato-päätöksensä.
Viime viikkoina Yhdysvaltain presidentiltä on kuitenkin kuultu kovia uhkauksia Tanskaa ja Grönlantia, omia liittolaisiaan kohtaan.
Riittikö Natosta ja etenkin Yhdysvalloista lopulta turvaa vain pariksi vuodeksi? Vieläkö Natosta on Suomen ja Euroopan turvallisuuden takaajaksi?
Yle kysyi kahdelta tutkijalta näkemyksiä Naton tulevaisuudesta sekä Naton ja Yhdysvaltojen roolista Suomen turvallisuuden tukena.
Tutkijoiden mielestä Naton tarina ei ollut tässä, mutta nyt ollaan sotilasliiton käännekohdassa.
Avaa kuvien katselu
Suomen valtiojohto päätti 15. toukokuuta 2022, että Suomi hakee sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Silloinen presidentti Sauli Niinistö ja senaikainen pääministeri Sanna Marin tiedotustilaisuudessa presidentinlinnassa. Kuva: Silja Viitala / YleNaton päämaja, Trump ei ole vielä perääntynyt tulliuhkauksesta
Monista kuvista tuttu lippurivistö tervehtii Naton päämajan edessä suomalaistutkija Heljä Ossaa.
Ossa vieraili Nato-korttelissa tiistaina, päivää ennen kuin Donald Trump piti Davosin talousfoorumissa puheen, jossa hän vaati Tanskalta ”jääpalaa”. Puheessa Trump sanoi, ettei hän käytä Grönlannin ottamiseen sotavoimaa.
Ossan mukaan tunnelma päämajassa oli rauhallinen ja arkinen työ jatkui, vaikka poliittisesti Natossa on kriisi.
– Heidän viestinsä oli, että tämä on uusi normaali ja tämän kanssa täytyy vain elää, Ossa kuvailee.
Heljä Ossa oli Naton päämajassa esittelemässä työnantajansa London School of Economicsin (LSE) tutkimusprojektia tavanomaisten aseiden varaan rakentuvasta pelotteesta.
Euroopan puolustuksen riippumattomuutta sekä sotilaallista pelotetta tutkinut Heljä Ossa arvioi, että Suomi voi vielä luottaa Yhdysvaltoihin Nato-liittolaisena, vaikka Yhdysvallat on muuttunut presidentti Donald Trumpin kaudella. Eurostar-juna, Trumpia odotetaan Davosiin
Samaan aikaan kun Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia odotetaan Sveitsin Davosiin keskiviikkona, tutkimusprofessori Karsten Friis matkustaa Eurostar-junalla Lontoosta Brysseliin.
Friis tutkii työkseen turvallisuutta ja puolustusta Norjan ulkopoliittisessa instituutissa ja on aiemmin työskennellyt Norjan puolustusvoimissa.
Karsten Friis arvioi, että Suomen Nato-jäsenyys on edelleen viisas ratkaisu. Se tukee myös Norjan ja Baltian puolustusta. Jäsenyys vahvistaa pelotetta eli vihollisen kynnystä hyökätä.
– Nyt Pohjoismaiden puolustusvoimat ovat niin yhtenäiset, että norjalaiset, ruotsalaiset ja suomalaiset joukot toimivat kuin yksi armeija ja yhdet ilmavoimat.
Avaa kuvien katselu
Sauli Niinistö, Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson Washingtonissa Valkoisessa talossa 19. toukokuuta 2022, sen jälkeen, kun Suomi ja Ruotsi olivat ilmoittaneet halukkuudestaan Naton jäseniksi. Kuva: Oliver Contreras / EPAYhdysvallat ei ole enää sama liittolainen kuin pari vuotta sitten
Yhdysvaltojen aikeita Naton suhteen on arvuuteltu siitä lähtien, kun presidentti valtameren takana vaihtui.
Presidentti Alexander Stubb kiisti keskiviikkona Davosissa, että Nato olisi hajoamassa. Stubbin mukaan syntyy entistä vahvempi Nato, jossa Eurooppa ottaa enemmän vastuuta.
Valtiojohto on vakuuttanut niin pääministerin, presidentin kuin viimeksi ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) suulla, että Suomella ei ole hätää.
Valtonen myös muistutti tiistaina, että kaikki Nato-maat ovat sitoutuneet viidenteen artiklaan eli Naton keskinäiseen avunantoon ja yhteiseen puolustukseen. Suomi on valmis vahvistamaan arktisen alueen turvallisuutta, ja tämä tehtävä sille ja kuudelle muulle valtiolle osoitetaan myös Naton ”Arktinen 7” -ryhmässä.
Heljä Ossa huomauttaa, että Suomenkin pitää tunnustaa, ettei Yhdysvallat ole enää se sama liittolainen, joka totuttiin tuntemaan Nato-kumppanina ja vuodesta 2023 liittolaisena.
– Kaikki nämä eurooppalaiset puolustusratkaisut, kuten JEF ja Pohjoismaiden välinen yhteistyö, tulevat entistä tärkeämmäksi.
JEF eli Britannian johtama Joint Expeditionary Force on kymmenen Euroopan maan puolustusyhteistyön ryhmä.
Erityisesti Britannian rooli on korostunut vuosien mittaan. Vahvistuvaa suhdetta viitoitti esimerkiksi Britannian silloisen pääministerin Boris Johnson vierailu Helsingissä, kun Suomi haki Nato-jäsenyyttä.
Vieläkö Suomi voi luottaa Naton ja erityisesti Yhdysvaltojen turvaavan Suomen itsenäisyyttä Suomen tukena?
– Juuri tällä hetkellä [keskiviikkona], kun keskustelemme, niin kyllä sanoisin, että vielä voi.
Mutta tilanne etenee vähän joka suuntaan, Ossa jatkaa ja muistuttaa, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ei ikinä pidä kaikkia munia laittaa yhteen koriin. Hän sanoo Suomen tarvitsevan Yhdysvaltojen lisäksi paljon muitakin kumppaneita, joita onneksi on.
Norjalaisprofessori Karsten Friis arvioi, että Venäjän halu testata ja provosoida Eurooppaa kasvaa, jos Yhdysvallat vetäytyy taka-alalle.
– Mitä varmempaa on, että Yhdysvallat ei ole sitoutunut Eurooppaan, sitä vaarallisempaa se on meidän kannaltamme.
Pari päivää tutkijahaastatteluiden jälkeen Yhdysvallat julkaisi Trumpin hallinnon puolustusstrategian.
Tuore puolustusstrategia vahvistaa Yhdysvaltain jo presidentin vaihtumisesta asti aloittaman politiikan.
Yhdysvallat on strategian mukaan sitoutunut Natoon, mutta liittolaisten on vastattava itse tavanomaisin eli konventionaalisin asein tapahtuvasta puolustuksestaan.
Yhdysvallat korostaa kotimaan intressejä
Venäjä pysyy uhkana Naton itäisille maille. Ydinaseidensa takia se on uhka myös Yhdysvaltojen ”kotimaalle”. Suojatakseen intressejään Yhdysvallat aikoo ”kalibroida” läsnäoloaan ja kykyjään Euroopassa, ja tässä se ottaa huomioon liittolaisten kyvyt.
Kiinan kanssa Yhdysvallat ei strategian mukaan hae vastakkainasettelua. Strategiassa Nato on sivuosassa. Mitä strategia todella tarkoittaa Euroopan kannalta, nähdään lähikuukausina ja -vuosina.
Avaa kuvien katselu
Alexander Stubb golffasi Donald Trumpin kanssa 29. maaliskuuta 2025 Floridassa. Kuva: Daniel Torok / Valkoinen talo”Pakko on paras motivaatio”
Grönlannin kriisi lisäsi epätietoisuutta siitä, onko Donald Trump todella sitoutunut puolustamaan kaikkia Nato-maita Naton viidennen artiklan mukaisesti. Tämä epätietoisuus heikentää Natoa, Friis sanoo.
– Mutta niin kauan kun Euroopan ja Yhdysvaltojen välirikosta ei tule virallista, niin kauan kun Yhdysvallat kuuluu Natoon, pelote toimii.
Trumpin ailahtelevaisuus on liittolaisten kannalta epämukavaa, mutta sama epävarmuus voi purra Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.
– Putin ei tiedä, tukeeko Trump vaikkapa Viroa ja Suomea, jos niihin hyökätään, Friis perustelee.
Yhdysvaltojen läsnäolo Euroopassa ja Pohjolassa on edelleen samalla tasolla kuin aiemmin.
– Joten toistaiseksi kaikki on ehkä ihan hyvin, Friis ajattelee.
Presidentti Sauli Niinistön ”eurooppalaisempi Nato” on palannut kahden vuosikymmenen takaa otsikoihin.
Niinistön johdolla kirjoitetaan belgialaisessa CEPS-ajatuspajassa (Centre for European Policy Studies) raporttia siitä, miten Euroopan puolustus taataan, jos Yhdysvallat kääntää selkänsä Natolle.
Heljä Ossa sanoo, että Eurooppa ei pysty puolustamaan itseään Venäjää vastaan niin hyvin kuin Yhdysvaltojen kanssa. Mutta:
– Pakko on yleensä paras motivaatio.
Molempien tutkijoiden mielestä Euroopan on vihdoin, vuosikymmenten puheiden jälkeen, otettava vastuu omasta puolustuksestaan.
– Mutta se tulee viemään vuosia, Friis sanoo.
Vaikka Natossa on poliittisia ongelmia, rakenne toimii. Mahdollisimman paljon kannattaisi Friisin mielestä säilyttää, mutta toteuttaa se eurooppalaisin voimin.
Friisin mukaan Natossa asiat tapahtuvat yleensä Yhdysvaltojen aloitteesta. Jos Eurooppa ottaisi vastuuta, sen pitäisi pystyä päättämään, mihin Nato oikein keskittyy. Eikä se ole helppoa.
Jos Yhdysvallat vetäytyisi, eurooppalaisten pitäisi kehittää ja hankkia itselleen lisää lentokoneiden ilmatankkauskykyjä, pitkän kantaman ohjuksia ja aseita sekä tiedustelu- ja komentojärjestelmiä.
Avaa kuvien katselu
Petteri Orpo (kuvassa vasemmalla), Alexander Stubb ja Donald Trump tapasivat Valkoisessa talossa Washingtonissa 9. lokakuuta 2025. Kolmikko sinetöi aiesopimuksen yhdestätoista jäänmurtajasta, joista neljä rakennetaan Suomessa. Kuva: Jani Saikko / YleSuomen valinnat
Grönlannin kriisissä Nato on ensi kertaa tilanteessa, jossa liittolainen uhkaa toista. Se on heikentänyt Natoa.
– Suomi saisi olla tiukkasanaisempi ja seistä selkeästi Tanskan rinnalla, Heljä Ossa sanoo.
Kiista Grönlannista on tällä erää rauhoittunut. Karsten Friis ei pidä todennäköisenä, että Yhdysvallat myöhemminkään käyttää sotilaallista voimaa saaren saamiseksi haltuunsa.
– Mielestäni sellaiselle ei ole Yhdysvalloissa riittävästi tukea. Vastustus kasvaa niin kansalaisten keskuudessa kuin kongressissa ja asevoimissa.
Entä Yhdysvalloille kaupattavat jäänmurtajat?
Norjalaistutkija ei sotkisi Grönlanti-asiaa ja murtajia. Jäitä hattuun ja eteenpäin, hän sanoo.
– Pitkällä aikavälillä asiat eivät ole yhtä hullusti kuin juuri nyt, eikä Yhdysvallat ehkä muutu niin radikaalisti kuin nyt näyttää tapahtuvan, Friis sanoo.
Mutta jos pahin tapahtuisi ja Yhdysvallat käyttäisi sotavoimaa Grönlantiin, myös murtajien myymistä olisi mietittävä uudestaan yhdessä muun Euroopan kanssa, Friis sanoo.
Ossa on hieman jyrkempi.
– Siinä tapauksessa Suomella ei ole muuta mahdollisuutta kuin todella vakavasti pohtia tätä, ja ehkä jopa perua kaupat, Ossa sanoo.
Heljä Ossan mielestä F-35-hävittäjäkauppa on vielä vaikeampi asia kuin jäänmurtajat, koska Suomi tarvitsee uudet hävittäjät.
– Voi olla, että tämä on asia, jossa Suomi ehkä joutuu nielemään tilanteen ja etenemään kauppojen kanssa.
Avaa kuvien katselu
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kuvassa oikealla) Yhdysvaltojen puolustusministerin Pete Hegsethin kanssa Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän kokouksessa lokakuussa Brysselissä. Kuva: Olivier Hoslet / EPAYhdysvallat on hylännyt sääntöpohjaisuuden
Suomalaistutkijan mukaan sääntöjen kannattajien viimeisiä linnakkeita ovat enää Eurooppa ja muutama maa eri puolilla maailmaa. Ei Yhdysvallat, joka oli alun perin luomassa keskeisimpiä kansainvälisiä instituutioita.
Heljä Ossan mukaan on todella poikkeuksellista, että kaikki kolme suurvaltaa – Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina – pyrkivät hajottamaan sääntöpohjaista maailmanjärjestystä, viimeksi Donald Trump uhkauksineen Grönlannista.
Davosin puheessaan Kanadan pääministeri Mark Carney kehotti lopettamaan teeskentelyn sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä. Yhdysvallat vahvimpana valtiona rikkoo sääntöjä jatkuvasti.
Ossan mielestä sääntöpohjaisuus ei ole vielä kuollut.
– Mutta se on todella kovassa kuristusotteessa, hän sanoo.
Jos kuristusotteesta ei saada pyristeltyä irti, niin sääntöpohjaisuus kuolee.