Kysyimme Washingtonista, mitä USA:ssa oikeasti ajatellaan Suomesta – Vastaus voi yllättää

Suomen ja Yhdysvaltain suhde on ollut tapetilla pitkin Donald Trumpin toista virkakautta. Viime aikoina suhteen tila on aiheuttanut kysymyksiä, mikä johtuu suurelta osin Trumpin hämmennystä aiheuttavista toimista.

Washingtonilaisen konservatiivisen Hudson Institute -ajatushautomon tutkija Daniel Kochis pitää mahdollisia huolia turhana. Hän viittaa erityisesti Suomen tasavallan presidentin Alexander Stubbin rooliin ja suhteeseen Trumpin kanssa.

– Bilateraalisella tasolla Suomen ja Yhdysvaltain suhteet ovat vahvat, ja maiden johtajilla on läheinen suhde, hän sanoo.

Kochis muistuttaa Suomen jäänmurtajakaupasta Yhdysvaltain kanssa sekä Suomen asevoimien vahvuudesta ja jykevistä puolustussatsauksista, kuten Yhdysvalloista hankituista F-35-hävittäjistä.

– Tietenkin kahdenvälinen suhde voi kiristyä Yhdysvaltain ja muiden EU-maiden suhteiden kuohuvista vesistä tai siitä, minkälaisella tolalla Yhdysvaltain ja Ukrainan suhteet kulloinkin ovat, hän sanoo.

– Mutta kahdenväliset siteet ovat turvasatama, josta käsin voi kestää mitkä tahansa lähialueiden myrskyt.

Suomen ääni

Stubbin golf-diplomatia herätti tuoreeltaan ihailua, kun Suomi on päässyt kokoaan suurempiin pöytiin. Viime aikoina Suomen ulkopoliittisen johdon lausunnot Yhdysvalloista ovat kuitenkin herättäneet myös kritiikkiä.

Italialaistutkija Nathalie Tocci antoi tällä viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa täystyrmäyksen Suomen toimille.

– En halua olla epäkunnioittava, mutta kuulostaa säälittävältä, Tocci kommentoi Suomen maltillisia kannanottoja Trumpin päätöksistä.

Stubb ei esimerkiksi suoraan tuominnut Yhdysvaltain operaatiota Venezuelassa, jossa Yhdysvaltain erikoisjoukot kaappasivat maan presidentin Nicolás Maduron.

Tocci katsoo, että Suomen suhtautuminen viestii alistumista, jolla ei ole mitään vaikutusta Trumpiin. Päinvastoin, se vain houkuttelee kiristystä ja aggressiota. Hän pitää Stubbin golf-diplomatiaa yksinkertaisesti nolona.

Kochis näkee asian toisin. Hän muistuttaa Trumpin hallitsevan suurelta osin vaiston ja tunteiden varassa, jolloin tämän suhde yksittäisiin maailmanjohtajiin vaikuttaa poikkeuksellisen paljon Yhdysvaltain politiikkaan kyseistä maata kohtaan.

– Trump pitää presidentti Stubbista, ja heidän hyvät henkilökohtaiset välinsä ovat vahvistaneet Suomen ääntä, hän sanoo.

– Suomi on edustettuna epävirallisessa Washington-ryhmässä taloudeltaan ja väestöltään suurempien maiden kanssa. Tämä on presidentti Stubbin golf-diplomatian hedelmä.

Washington-ryhmällä viitataan viime elokuussa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tukena Valkoisessa talossa vierailleisiin eurooppalaisiin johtajiin.

Ryhmään kuuluvat Stubbin lisäksi ainakin Britannian pääministeri Keir Starmer, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittokansleri Friedrich Merz, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Italian pääministeri Giorgia Meloni.

Kochis lisää, että Suomen ääni on ollut ”erityisen hyödyllinen aiempien Valkoisen talon ja presidentti Zelenskyin välisten kiistojen sammuttamisessa”.

Oikea arvio

Kochis kommentoi Suomen ja Yhdysvaltain suhdetta Iltalehdelle tiistaina, jolloin Trump vielä uhkasi asettaa Suomelle ja seitsemälle muulle maalle tullimaksut Tanskan tukemisesta Grönlanti-kysymyksessä.

Jo tuolloin Kochis epäili sitä, viekö Trump tulliuhkauksensa maaliin saakka.

– Olettaen, että [Trump] toteuttaa uhkauksensa ja että korkein oikeus ei kumoa hänen valtaansa asettaa yksipuolisesti tulleja – nämä ovat kaksi merkittävää muuttujaa – on syytä uskoa, että kaikki tällaiset toimenpiteet ovat lyhytaikaisia, hän sanoi.

Kochis perusteli väitettään huomauttamalla, että tullien kustannukset lankeaisivat yhdysvaltalaisten kuluttajien maksettaviksi, mikä loisi painetta Trumpin hallinnolle. Lisäksi EU:lla on arsenaalissaan Yhdysvaltain kannalta ”tuskallisia” vaihtoehtoja, joilla se voisi vastata Trumpin tulleille.

– Kaikki nämä syyt tekevät todennäköiseksi sen, että uhkausta ei koskaan toteuteta tai että nopeasti aikaan saatava sopimus ratkaisee kaikki edestakaisin heilahtelevat kaupan esteet, Kochis sanoi tiistaina.

Hän huomautti lisäksi, että Yhdysvalloissa ei ole kannatusta Grönlannin väkivaltaiselle haltuunotolle. Sen vuoksi hän kertoi uskovansa, että Valkoinen talo on avoin sopimukselle, jota he voivat luonnehtia painostuskampanjasta johtuvaksi onnistumiseksi.

Kochisin tiistaina antama arvio osoittautui keskiviikkona oikeaksi.

Trump järjesti show’n Maailman talousfoorumissa Sveitsin Davosissa. Hän piti ensin polveilevan ja paikoin sekavan puheen, jossa hän muun muassa sekoitti Grönlannin ja Islannin useaan otteeseen.

Muutama tunti puheensa jälkeen Trump ilmoitti perääntyvänsä Suomelle ja muille ilmoittamistaan tulleista käytyään ”erittäin tuloksekkaan” keskustelun Naton pääsihteerin Mark Rutten kanssa.

– Tämä ratkaisu toteutuessaan on loistava Yhdysvalloille ja kaikille Nato-maille. Näin ollen en aseta tulleja, joiden oli määrä astua voimaan 1. helmikuuta, Trump kirjoitti sosiaalisessa mediassa.

Trumpin mukaan Rutten kanssa sovittiin ”tulevan sopimuksen raameista”, joka koskee Grönlannin lisäksi laajemmin arktista aluetta. Toistaiseksi sovusta ei ole saatu konkreettisia tietoja, mutta Naton tiedottajan mukaan Rutte ei hyväksynyt kompromissia Grönlannin suvereniteetin suhteen.

Vakaa kansakunta

Mutta onko Grönlanti-kysymys lopullisesti ratkennut? Aika näyttää, mutta kunnes Trump katsoo saaneensa haluamansa tai jonkinlaisen kasvot pelastavan ratkaisun, Suomen tulisi jatkaa rauhoittavana äänenä.

Iltalehti kysyi tiistaina Kochisilta, miten Suomen tulisi toimia auttaakseen välttämään katastrofin Grönlannissa.

Kochis katsoo, että Suomen kannattaisi johdonmukaisesti ja rauhallisesti toistaa viestiä, että turvallisuusnäkökulmasta Yhdysvalloilla ei ole Grönlannista saatavissa mitään, mitä se ei voisi jo nyt saada Tanskan kanssa solmittujen sopimusten turvin.

Yhdysvallat ja Tanska solmivat vuonna 1951 Grönlannin turvallisuussopimuksen, jota päivitettiin vuonna 2004. Sopimus käytännössä antaa Yhdysvalloille oikeuden sotilaalliseen läsnäoloon Grönlannissa.

– Tämän kahdenvälisen suhteen horjuttaminen ja laajemman transatlanttisen suhteen rasittaminen [Grönlanti-kysymyksen] vuoksi on itse aiheutettu haava, josta yhteiset viholliset iloitsevat, Kochis arvioi.

– Ellei tästä luovuta, tämä heikentää Trumpin hallinnon kykyä toteuttaa onnistuneesti muita ensisijaisia poliittisia tavoitteita, kuten yhteistyön vahvistamista kriittisten mineraalien saralla.

Yleisesti ottaen Kochis näkee, että Yhdysvalloissa Suomi nähdään ”turvallisena maana, joka suhtautuu vakavasti omaan ja laajemman liittoumansa puolustukseen”.

– Kansakunta, joka on sanalla sanoen ”vakaa”, hän päättää.