Viron ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkän linjan vaikuttaja, nykyinen riigikogun ulkoasianvaliokunnan jäsen Eerik-Niiles Kross on laskenut, että Yhdysvallat toteuttaessaan sellaisenaan Steve Witkoffin ja Kirill Dmitrijevin 28-kohtaisen suunnitelman, maa tulisi rikkoneeksi yhteensä 71 hyväksymäänsä erillistä kansainvälisoikeudellista ja poliittista sitoumustaan.
Näistä 71 rikotusta sopimuksesta 13 on sitovia kansainvälisiä sopimuksia ja oikeudellisia asiakirjoja. Lisäksi tulevat 23 poliittista velvoitetta, julistusta ja virallista päätöslauselmaa ja 35 konkreettista artiklaa, säännöstä ja oikeudellista periaatetta, Kross jaottelee. Koska Yhdysvallat on ollut itse keskeisesti vaikuttamassa kansainvälisen oikeuden syntyyn, se on itse ollut näitä oikeudellisia asiakirjoja laatimassa ja ne myös hyväksynyt.
YK:n peruskirja tulee heti rikotuksi
Kross huomauttaa, että ennen kaikkea suunnitelma rikkoo San Franciscossa vuonna 1945 allekirjoitettua YK:n peruskirjaa, jonka 2. artiklan 4. kohdan mukaan kansainvälisissä suhteissa ei tule käyttää väkivaltaa tai uhata sillä valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta. Peruskirja määrittää ehdottomat oikeusnormit (jus cogens), joista ei voi poiketa edes valtioiden välisillä sopimuksilla, ja ne koskevat koko kansainväistä yhteisöä (erga omnes).
Hyökkäyssota rikoksena rauhaa taas on vahvistettu vuonna 1950 Nürnbergin periaatteissa, joiden mukaan hyökkäyssota on ”kansainvälisesti suurin rikos”, joka kattaa itsessään useita muita rikoksia.
Lisäksi Witkoffin-Dmitrijevin paperi rikkoo YK:n yleiskokouksen päätöslauselmia vuosilta 2014 ja 2022, jotka vahvistavat Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja toteaa laittomiksi Venäjän yksipuoliset alueliitokset.
Lisäksi YK:n ylöskokouksen päätöslauselmat vuosilta 1970 ja 1974, jotka määrittävät ystävälliset suhteet ja vahvistavat, ettei väkivalloin tehtyjä alueliitoksia tunnusteta. Vuoden 1970 julistus ystävällisistä suhteista säätää, etteivät ulkopuoliset valtiot voi määrätä toisen maan ulkopoliittista suuntausta väkivalloin.
Lisäksi tulevat ETYK:in Helsingin-päätösasiakirja, joka ei tunnusta valtioiden välisten rajojen muuttamista väkivalloin ja vahvistaa vallitsevat rajat. Samoin tekee vuoden 1990 Pariisin sopimus, joka kylmän sodan päättymisen yhteydessä vahvisti nämä periaatteet.
Ylipäätään Kross listaa koko joukon YK:n ja ETYJ:in päätösasiakirjoja, päätöslauselmia, julistuksia ja sopimuksia, jotka kaikki kieltävät väkivallan käytön valtioiden rajojen muuttamiseen tai väkivallan käyttämisen ulkopolitiikan välineenä.
Nürnbergin sotarikospäätökset ja Pohjois-Atlantin julistus revittäisiin
Lisäksi 28 kohdan suunnitelma armahtaisi venäläiset sotarikoksistaan. Tällöin Yhdysvallat rikkoisi allekirjoittamiaan vuoden 1949 Geneven sopimusta ja vuoden YK:n kidutuksenvastainen sopimusta vuodelta 1984.
Yhdysvallat myös rikkoisi natsirikollisten Nürnbergin oikeudenkäyntien yhteydessä sovittuja periaatteita rikoksista ihmisyyttä vastaan, kuten sen, että ”käskyjen noudattaminen” ei vapauta virkamiestä rikosoikeudellisesta vastuusta.
Korvauksen epääminen sotarikosten kohteeksi joutuneilta taas rikkoisi YK:n vuoden 2005 periaatetta humanitäärisen oikeuden osalta rikotuksi tulleen oikeuksista korvauksiin. Samoin Punaisen Ristin kansainvälinen sopimus velvoittaa valtiota tutkimaan sotarikoksia eikä sotarikoksista voida armahtaa.
Witkoff-Dmitrijevin suunnitelman asettama kielto Ukrainan Nato-jäsenyydelle taas rikkoisi useita Naton asiakirjoja aina vuoden 1949 perustamisasiakirjasta Atlantin julistuksesta lähtien. Avoimien ovien periaate todetaan jo Naton perustamisasiakirjassa.
– Sopimus vaatii Amerikan Yhdysvaltoja rikkomaan Pohjois-Atlantin sopimuksen perusperiaatteita, erityisesti niitä, jotka koskevat avoimien ovien politiikkaa, suvereenin yhdenvertaisuuden ja kollektiivista puolustusarkkitehtuuria, huomauttaa Kross.
Poimintoja videosisällöistämme
Lisäksi rikotuksi tulisivat useat Yhdysvaltojen allekirjoittamat G7-maiden, Euroopan Unionin, YK:n turvallisuusneuvoston ja Euroopan parlamentaarisen yleiskokouksen julistukset, päätökset ja kansainväliset sopimukset aina Punaisen Ristin humanitääristä sopimusta myöten.
Kaiken kaikkiaan suunnitelma hävittäisi toteutuessaan koko toisen maailmansodan myötä syntyneen kansainvälisen oikeusjärjestelmän perusperiaatteineen.