Eurooppaan puuhataan nyt toden teolla sotilaiden ja sotakaluston vapaata liikkumista.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Euroopan unioni suunnittelee sotilaallista Schengen-aluetta, joka mahdollistaisi sotilasjoukkojen ja -kaluston nopean liikkumisen EU:n sisällä.
Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö ja europarlamentaarikko Pekka Toveri kritisoi joidenkin EU-maiden nykyistä 45 vuorokauden ennakkoilmoitusvaatimusta ja vaatii byrokratian keventämistä.
Hanke vaatii noin 100 miljardin euron investoinnit infrastruktuuriin kuten siltojen vahvistamiseen ja rautatietunneleiden laajentamiseen.
EU-komissio esitteli suunnitelman 19. marraskuuta osana pyrkimystä vahvistaa Euroopan puolustuskykyä vuoteen 2030 mennessä.
Sotilaallinen Schengen-alue? Kuulostaa vaikuttavalta.
EU-komission viime viikolla esittelemä suunnitelma tarkoittaisi ihannetilanteessa, että sotilasjoukot ja -kalusto voisivat liikkua EU:n sisällä yhtä nopeasti ja helposti kuin siviilit.
Vielä ei olla ihannetilanteessa – ei edes lähellä.
Yhtenä isona kynnyksenä on, että jotkut EU-maat vaativat ennakkoilmoituksen 45 vuorokautta etukäteen, jotta joukot saavat ylittää rajan.
– Pitäisikö Vladimir Putiniakin sitten pyytää varoittamaan 45 vuorokautta etukäteen, ennen kuin Venäjä hyökkää, pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, nykyinen europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok) näpäyttää.
– Byrokratiaa täytyy keventää niin, että rauhan aikana riittää kolmen vuorokauden varoaika ja kriisitilanteessa pelkkä ilmoitus, että nyt muuten tullaan eikä tarvitse lippuja ja lappuja täytellä. Valtaosa EU-maista on myös Natossa, joten sen ei pitäisi olla iso ongelma, Toveri lisää.
Toinen merkittävä este on infrastruktuurin riittämättömyys. Jos joukkoja ja raskasta sotakalustoa pitäisi siirtää esimerkiksi Ranskasta Ukrainan, Valko-Venäjän tai Venäjän vastaiselle rajalle, matkalla olisi merkittäviä esteitä.
Sotilaskalustoa Ukrainassa matkalla rintamalle kesällä 2022. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
On siltoja, jotka eivät kestä panssarivaunujen painoja, liian ahtaita rautatietunneleita, joista isokokoisin sotakalusto ei mahdu läpi, liian pieniä lentokenttiä ja myös jähmeä EU-maiden tullibyrokratia.
– Jos silta ei kestä 70 tonnin panssarivaunua, se on ongelma. Jos kiitotie on liian lyhyt rahtikoneelle, emme voi täydentää joukkoja, EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoi brittilehti Guardianille.
Toverin mukaan Euroopassa on kaikkiaan noin 500 kohdetta (siltoja, tunneleita, teitä, satamia ja lentokenttiä), joissa on haasteita ja joita on vahvistettava tai mukautettava kestämään raskasta sotilasliikennettä.
– Kyllä siinä ihan riittävästi puuhaa on, Toveri sanoo.
Samalla parannettaisiin kriittisen liikenneinfrastruktuurin häiriönsietokykyä.
– Ei vastapuolikaan tyhmä ole. Venäjän strateginen suunnitelma jo hyvän aikaa ennen hyökkäystä Ukrainaan oli, että jos lännen kanssa tulee konflikti, niin kriittinen infrastruktuuri lamautetaan siten, etteivät Naton joukot pääse edes tulemaan mukaan, Toveri kuvaa.
Jotkut rautatietunnelit ovat niin nafteja, ettei ylimääräistä tilaa juuri ole. Kuva on Helsinki–Turku-radan tunnelista Siuntiossa. Kuva: Kimmo Taskinen / HS
Kaikki tämä vaatii paljon rahaa, Guardianin mukaan noin 100 miljardia euroa.
Toveri kuitenkin muistuttaa, ettei parannuksia tehtäisi pelkästään sotilaallisiin tarkoituksiin vaan niistä hyötyisivät kaikki.
– Parannettaisiin infraa, joka hyödyttäisi siviiliyhteiskuntaa, sillä valtaosa parannuksista jäisi siviilikäyttöön. Kaikesta infrasta 96 prosenttia on siviili-infrastruktuuria, joita sotilaat käyttäisivät vain tarvittaessa. Jos rakennetaan sillat ja tiet, jotka kestävät 70 tonnia painavan tankin – lavetin kanssa 100 tonnia – niin kyllä ne silloin kestävät tukkirekankin, Toveri kuvaa.
Sama koskee Toverin mukaan myös viestintä- ja kommunikointijärjestelmiin tehtäviä parannuksia.
– Ne eivät suojaisi pelkältä Venäjän hyökkäykseltä vaan myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuomilta myrskyiltä, Toveri vertaa.
Mitä sotilaallinen Schengen-alue tarkoittaisi Suomen kannalta?
Toveri sanoo, että ensimmäinen toimi olisi yhteiseen raideleveyteen siirtyminen muun Euroopan kanssa siviili- ja sotilashuoltovarmuuden takia.
Myrskyt katkaisevat paitsi sähköjä niin voivat aiheuttaa tuhoja myös tele- ja viestiliikenteeseen. Kuvassa korjataan Eino-myrskyn tuhoha Ylöjärvellä marraskuussa 2013. Kuva: Ilkka Laitinen
– Lisäksi Pohjois-Suomessa ei ole kovin hyviä poikittaisyhteyksiä. Suomen liikenneinfrastruktuuri on rakennettu pohjoinen–etelä-suunnassa. Se parantaisi yleisestikin elinkeinoelämän edellytyksiä toimia Itä- ja Pohjois-Suomessa ja olisi kaikin puolin hyvä juttu, Toveri pohtii.
–Toivottavasti hallituksessa ja liikenne- ja viestintäministeriössä on tehty kotityöt ja strategiset suunnitelmat ovat jo pitkällä, että päästään hakemaan EU-rahaa, sillä raha menee niille, joilla on kokonaisvaltaisimmat suunnitelmat, Toveri lisää.
Euroopan komission 19. marraskuuta julkistama sotilaallisen liikkuvuuden suunnitelma on osa pyrkimystä varmistaa, että Eurooppa on valmis puolustamaan itseään vuoteen 2030 mennessä.
Tämä on linjassa eri maiden turvallisuuspalvelujen esittämien varoitusten kanssa, joiden mukaan Venäjä saattaa hyökätä johonkin EU-jäsenvaltioon viiden vuoden kuluessa.
Pekka Toverin mukaan infrastruktuuriin tehtävät parannukset hyödyttävät ennen kaikkea siviilejä. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Toverin mukaan aikataulu menee niin, että sääntelytasolla valmista voisi olla jo ensi kevään aikana. Sääntelyssä poistetaan vapaan liikkumisen esteet, otetaan käyttöön sotilaallista liikkuvuutta koskevat yhdenmukaiset säännöt koko EU:ssa ja luodaan toimintaedellytykset paikallisille viranomaisille.
Sen jälkeen kukin EU-maa alkaa toteuttaa omia infrahankkeitaan vapaan liikkuvuuden mahdollistamiseksi.
– Se on sitten se vaihe, jossa tarvitaan rahaa. Pääosa rahoituksesta tulee vasta vuodesta 2027 eteenpäin, Toveri sanoo.
EU-maiden on tyypillisesti osallistuttava yhteisten infrastruktuurihankkeiden rahoitukseen. Guardianin mukaan maat voisivat myös käyttää olemassa olevia EU-rahastoja liikenneverkkojensa parantamiseen ja mukauttamiseen sotilaallisia tarpeita varten.
Sotilaallisesta Schengen-alueesta on puhuttu jo vuosia. Ilta-Sanomien artikkelissa silloinen puolustusministeri Jussi Niinistö puhui siitä jo vuonna 2018. Nyt lienee totisempi yritys menossa.