Sami Rantanen yllättyi, kun koukkuun tarttunut ruohonpätkä alkoikin liikkumaan. Asiantuntija kertoo, että kyseessä on melko yleinen kala rannikoilla.

Sami Rantasen koukkuun tarttui erikoinen kala. Sami Rantanen

  • Sami Rantanen nosti vedestä neulakalan.
  • Asiantuntijan mukaan kyseessä on Suomen rannikoilla melko yleinen särmäneula.

Paraislaisen Sami Rantasen koukkuun tarttui erikoinen näky Nauvon eteläpuolella.

– Ihmetytti. Olen koko ikäni kalastanut, enkä ole koskaan nähnyt tuollaista, Rantanen kertoo.

Rantanen luuli ensin, että uistimeen on tarttunut ruoho. Kun ”ruoho” alkoi liikkua, Rantanen hoksasi, että kyseessä on neulakala.

Rantasen uistimen koukku on mennyt läpi hädin tuskin itseään paksumman eläimen kyljestä.

– Ihan tuuriahan se oli, eihän se siihen tietenkään syönyt ole.

Rantanen otti otuksesta muutaman kuvan ja päästi sen vapaaksi. Hän arvelee, että kala on voinut päätyä linnunruuaksi, sillä se ui huonosti vapauttamisen jälkeen.

Suomessa elää kaksi eri neulakalalajia, siloneula ja särmäneula. Rantanen laittoi kalasta kuvan Facebookin kalastajaryhmään. Siellä arvaukset jakautuivat tasan.

Sami Rantanen sai erikoisen saaliin Nauvon eteläpuolella 16.11. Sami Rantanen

Selvä tuntomerkki

Suomen vapaa-ajankalastajien asiantuntija Juha Ojaharju kertoo, että kyseessä on särmäneula.

Kalan pitkä ja kulmikas kuono on Ojaharjun mukaan selvin tuntomerkki. Särmäneulan kuono on selvästi yli puolet sen pään pituudesta. Lisäksi kuvan kala on rakenteeltaan siloneulaa tukevampi.

Pisin Suomessa mitattu särmäneula on pituudeltaan 30 senttiä, siloneuloista pisin taas 23,6 senttiä. Sami Rantanen arvelee, että hänen pyydystämänsä oli pituudeltaan lähellä ennätystä.

Juha Ojaharjun mukaan kuvan perusteella on vaikea arvioida kalan pituutta. Hän ei usko, että pituus tässä tapauksessa yltäisi ennätyslukemiin.

Särmäneula ja siloneula ovat melko yleisiä Suomen rannikoilla. Niitä tunnetaan melko hyvin, mutta niitä on tutkittu vähemmän kuin esimerkiksi tärkeimpiä talouskaloja.

Neulakala voi tarttua esimerkiksi verkkoon, toisinaan myös koukkuun. Viime vuosina kalabongarit ovat oppineet kalastamaan särmäneuloja myös ongella.

Ennätyspituinen neulakala kannattaa ilmoittaa ennätyskalalautakuntaan. Muutoin saalis kannattaa vapauttaa. Mikään ei estä syömästä silo- tai särmäneulaa, mutta syötävää niissä ei juuri ole, Ojaharju sanoo.