”Luonto on täynnä myrkkyjä. Niitä on niin paljon, että voi vain ihmetellä, miten ihmiskunta on varhaisvaiheissaan ylipäätään selvinnyt hengissä.”
Suurin osa maailman kasveista on enemmän tai vähemmän myrkyllisiä, ja näistä myrkyllisistä ominaisuuksista on valmistettu rohtoja jo vuosituhansien ajan. Sana ”rohto” tarkoittaa keinoa sairauden tai vaivan lievittämiseksi. Rohdoksia taas olivat sellaiset kasvit, mineraalit ja eläinperäiset aineet, joita valmistettiin apteekissa lääkkeiden raaka-aineiksi.
Raaka hedelmä maistuu kitkerältä, koska kasvi haluaa varmistaa, että sen hedelmä syödään vasta, kun se on kypsä ja makea ja siemenet valmiita leviämään. Esimerkiksi kahvin kitkeryys johtuu kofeiinista, joka toimii samalla hermomyrkkynä monille hyönteisille. Kofeiinia voidaankin siten käyttää hyönteiskarkotteena muurahaisia ja etanoita vastaan.
”Kasvi ei halua tulla syödyksi. Se puolustautuu syöjiä vastaan synnyttämällä aineita, jotka ovat pahanmakuisia ja jopa myrkyllisiä.”
* *
Rohtojen atlas on jaettu myrkyllisiin, maagisiin, puhdistaviin, rauhoittaviin, stimuloiviin ja lääkinnällisiin kasveihin. Osa tosin sopisi useampaankin kategoriaan samanaikaisesti. Osa taas on tappavan myrkyllisiä, kuten esimerkiksi tuonenomena, joka kasvaa Karibian rannikolla. Puuta on pidetty tropiikin kostona eurooppalaisille valloittajille ja merirosvoille, sillä se näyttää harmittomalta, mutta on kuolemanvaarallinen. Jo pelkkä puun alla oleilu voi sokeuttaa ihmisen.
Myrkkykoison, Atropa bella-donnan, nimi puolestaan viittaa antiikin mytologiaan, jossa Atropos-niminen kohtalotar päätti, milloin ihmisen elämänlanka katkeaa. Toisaalta myrkyllisistä kasveista on saatu johdettua tärkeitä lääkkeitä muun muassa erilaisiin syöpiin.
Maagiset kasvit, kuten hullukaali tai kärpässieni, aiheuttivat hallusinaatioita ja niitä käytettiin erilaisissa rituaaleissa. Puhdistavia kasveja ovat esimerkiksi piparminttu ja timjami. Piparmintusta saatua mentolia käytetään kipugeeleissä ja kurkun karheutta lievittävissä mentolipastilleissa. Timjamia puolestaan muinaiset egyptiläiset käyttivät palsamointiin. Rauhoittavista kasveista voisi mainita vaikkapa oopiumiunikon ja siitä johdetun morfiinin, joka sai nimensä kreikkalaisen unen jumalan Morfeuksen mukaan.
Stimuloivia kasveja ovat esimerkiksi energiajuomissa käytetty kofeiinipommi guarana, jonka valkoisen kalvon ympäröimä marja muistuttaa silmää. Teoksen kannessa komeileva rohtosormustinkukka, digitalis, on lääkinnällinen kasvi, jota on käytetty sydänvaivoihin. On myös ehdotettu, että Vincent van Goghin maalausten värikkyys johtuisi digitaliksen käytöstä, sillä se aiheuttaa sinivihreitä näköhäiriöitä.
Pitkin matkaa esitellään lukijalle mielenkiintoisia anekdootteja, kuten se, että ranskalainen kirjailija Honoré de Balzac joi huhujen mukaan jopa viisikymmentä kupillista kahvia päivässä, koska uskoi kahvin auttavan luovuuteen. Lopulta Balzac menehtyi viisikymppisenä sydänkohtaukseen, joka liittyi luultavasti liialliseen kahvin juontiin ja sen myötä liialliseen kofeiinin määrään.
* *
Rohtojen atlas pitää sisällään niin paljon tietoa, ettei sitä lueta nopeasti selaillen, vaan hitaasti perehtyen ja nautiskellen. On pidettävä taukoja, tai tulee ähky. Lukukokemusta ajatellen fontti olisi voinut olla pykälän verran suurempi, mutta suurin miinus tulee kuitenkin siitä, että teksti menee paikoin melko tieteelliseksi selittäessään esimerkiksi verenpainetta alentavien ACE-estäjien toimintamekanismeja.
Molekyylirakenteiden selvitykset kiinnostavat luultavasti enemmän kemistejä kuin kirjallisuuskriitikkoa. Solutason tutkimukset olisi voinut ohittaa nopeammin ja yksinkertaisten ne vielä enemmän kansantajuiseen muotoon. Enemmän kiinnostivat itse kasvit, niiden vaikutukset ja niihin liittyvät tarinat ja maalaukset, ei niinkään niistä johdetut kemialliset yhdisteet, alkaloidit, reseptorit tai solujen toiminta. Onneksi anekdootit ja antiikin mytologia kuitenkin tasapainottivat näitä tieteellisiä osuuksia. Jos molekyylikemiaa olisi ollut vähemmän ja anekdootteja enemmän, olisin antanut teokselle viisi tähteä.
Kati-Annika Ansas
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.