Yli 400 miljoonaa euroa maksava vanadiinin tuotantolaitos odottaa yhä sijoittajia. Tehdas tuottaisi yli puolet koko EU:n vanadiinin tarpeesta.
Avaa kuvien katselu
Vanadiinia tuotettaisiin Porin Tahkoluotoon suunnitellussa tehtaassa terästeollisuudessa syntyvästä kuonasta. Havainnekuva. Kuva: Novana
Juttu tiivistettynä
- Business Finland tukee Porin Tahkoluotoon suunniteltua vanadiinitehdasta lähes 50 miljoonan euron avustuksella.
- Avustuksen uskotaan vauhdittavan tehtaan investointipäätöstä, jota on odotettu pitkään.
- Valmistuessaan laitos tuottaisi jopa yli puolet Euroopan unionin tarvitsemasta vanadiinista.
- Hiilineutraaliksi suunniteltu tehdas toisi Poriin noin 150 pysyvää työpaikkaa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Business Finlandin eli Suomen valtion myöntämä lähes 50 miljoonan euron avustus saattaa olla se tekijä, joka päättää pitkän odotuksen Poriin suunnitellun vanadiinitehtaan rakentamispäätöksestä.
Porin Tahkoluodon tehtaalle rahoitusta etsii hankeyhtiö Novana, jonka toimitusjohtaja Johanna Lamminen pitää valtion myöntämää tukea hyvin arvokkaana.
– Se on tärkeä viesti sijoittajille siitä, että Suomen valtio uskoo hankkeeseen, Lamminen sanoo, mutta ei halua arvioida sitä, koska tehtaan rahoitus varmistuu.
Avaa kuvien katselu
Vanadiinin tuotantolaitos sijoittuu Porin Tahkoluotoon, noin 30 kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Kuva: Novana
Vanadiinitehtaan suunnitelmat julkistettiin viisi vuotta sitten, mutta lopullinen investointipäätös on siis yhä tekemättä. Siitäkin huolimatta, että tehtaan ympäristölupa on jo kunnossa ja sen tuotanto on myyty vuosiksi eteenpäin
– Tämä kertoo ennen kaikkea siitä, että markkinatilanne on haastava uusille teollisille investoinneille, ja etenkin uusille kiertotalouden teknologioille, toteaa Lamminen.
Vanadiini talteen terästeollisuudessa syntyvästä kuonasta
Uusi teknologia ja kiertotalous tarkoittavat Poriin suunnitellulla tehtaalla sitä, että vanadiinia tuotetaan terästeollisuudesta syntyvästä kuonasta.
Kuona laivataan Poriin muun muassa SSAB:n terästehtailta Ruotsista ja Suomesta. Vanadiinin tuotanto tapahtuu Novanan hallussa olevalla patentoidulla liotusmenetelmällä. Näin kyseessä olisi maailman ensimmäinen hiilineutraali vanadiinilaitos.
Näin toimitusjohtaja Johanna Lamminen kertoo vanadiinitehtaan hiilineutraalista prosessista
Vanadiinia tarvitaan etenkin terästeollisuudessa. Se on metalli, joka muun muassa parantaa teräksen lujuutta, sitkeyttä ja kulutuskestävyyttä.
Se on myös tärkeä raaka-aine akkujärjestelmissä, joilla varastoidaan esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaloista syntyvää energiaa.
– Suurin osa vanadiinista menee teräksen valmistukseen. Sitä käytetään muun muassa moottoreiden ja lentokoneiden osissa, jotka vaativat lujuus- ja sitkeysominaisuuksia, sanoo erikoistutkija Jukka Konnunaho Geologian tutkimuskeskuksesta
Tehdas tuottaisi yli puolet EU:n tarvitsemasta vanadiinista
Porin tehdashanke olisi tärkeä koko Euroopan huoltovarmuuden kannalta.
Vanadiini on mukana Euroopan kannalta kriittisten raaka-aineiden listalla. Se tarkoittaa sitä, että Eurooppa on vanadiinin suhteen pääosin tuonnin varassa, vaikka sen taloudellinen merkitys on suuri.
– Kyse on merkittävästä hankkeesta. Jos suunnitelmat Porissa toteutuvat niin laitos voisi tuottaa jopa 60 prosenttia EU:n vanadiinin tarpeesta, Konnunaho pohtii.
Suurimmat vanadiinin tuottajat maailmassa
Kiina n. 60 – 65 %
Venäjä n. 10 – 15 %
Etelä-Afrikka n. 10 – 15 %
Porin tehtaan arvioidaan tuottavan noin 9 000 tonnia vanadiinia vuodessa. Se vastaa noin 5–6 prosenttia koko maailman vanadiinin tuotannosta. Selvästi suurin vanadiinin tuottajamaa on Kiina. Sen osuus on ollut lähes kaksi kolmasosaa koko maailman tuotannosta.
Porissa vanadiinitehdasta odotetaan myös sen työllistävän vaikutuksen vuoksi.
Noin kaksi ja puoli vuotta kestävän rakentamisvaiheen aikana työllistävä vaikutus olisi noin 1 800 henkilötyövuotta. Pysyviä työpaikkoja tehdas toisi Poriin noin 150.
– Tarkoitus on, että tehdas pyörii kolmessa vuorossa. Pysyvien työpaikkojen lisäksi sen on arvioitu tuovan kaksin- tai kolminkertaisen määrän työtä välillisten vaikutusten kautta, hankeyhtiö Novanan toimitusjohtaja Johanna Lamminen summaa.