Työllisyys kääntymässä kasvuun – merkkejä talouden käännekohdasta näkyvissä. Kuulostaako tutulta? Meille sanotaan taas kerran, että kohta se lähtee. Työllisyys nousuun siis.
Tuoreiden tilastojen valossa työllisyys on jo alkanut kasvaa. Vaikka työttömyys, kuten eilen kuultiin, jatkaa edelleen trendin omaista nousuaan. Tämä erikoinen yhdistelmä saattaa kertoa talouden olevan jonkinlaisessa murrosvaiheessa.
Tilastot paljastavat, että työllisyyden trendi on ”nykäissyt rajusti ylöspäin”, kuten Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan työmarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Sakari Lähdemäki asian ilmaisee.
Tämä on ensimmäinen merkki siitä, että Suomen heikko työllisyys saattaa ottaa lokakuussa ensimmäisiä askeliaan pois sieltä kaikkein syvimmästä montusta.
– Tässä ollaan jonkinlaisen käänteen äärellä ja nämä luvut ennakoivat sitä, että loppuvuonna työllisyys kasvaa, sanoo Lähdemäki.
Tilanteessa voi nähdä myös positiivista
Työllisyyden ja työttömyyden samanaikainen kasvu kuulostaa ristiriitaiselta. Ilmiön taustalla on kuitenkin selvä syy. Syyllinen on työvoiman kokonaismäärän kasvu. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä useampi työvoiman ulkopuolella ollut henkilö on ilmoittautunut työnhakijaksi.
Ja hei! Tässä voi nähdä jotain positiivista. Työtä hakevien määrän lisääntyminen kertoo ihmisten uskosta siihen, että työtä saattaisi oikeasti saadakin. Tai sitten se kertoo siitä, että työttömänä oleminen on hallituksen toimien vuoksi entistä ikävämpää. Tai sitten se kertoo molemmista.
Laboren johtavan työmarkkinatutkijan Mervi Kauhasen mukaan tilanne on joka tapauksessa erikoinen, koska selkeitä merkkejä noususuhdanteesta ei ole.
– Työvoiman tarjonta reagoi yleensä talouden suhdanteisiin, mutta nyt nähdään poikkeava ilmiö. Vaikka taloustilanne on heikko, työmarkkinoille tulee lisää ihmisiä.
Työvoiman määrän kasvu on jatkunut jo vuodesta 2022. Kasvua selittää maahanmuutto, mutta vain puoliksi. Merkittävä osa työtä haluavien määrän kasvusta tulee kantaväestöstä. Lokakuussa kaksi keskeistä ryhmää, joista työnhakijoiden joukkoon liittyi työvoimaa olivat naiset ja opiskelijat. Tämä kertoo siitä, että taloudessa ja työmarkkinoilla tapahtuu jotakin.
Toinen todiste siitä, että työmarkkinoilla on ehkä käynnissä muutos positiiviseen suuntaan on se, että eri työttömyysmittarit antavat hyvin erilaisen kuvan tilanteesta. Eilen uutisoidun työvoimatutkimuksen synkät luvut eroavat huomattavasti työnvälitystilaston ja verohallinnon tilastojen positiivisemmasta vireestä.
Tämä viittaa Lähdemäen mukaan siihen, että työmarkkinoiden dynamiikka on muutoksessa tavalla, jota perinteiset mittarit eivät täysin tavoita.
Työllisyys seuraa lopulta talouskasvua
Mitä sitten pitäisi tapahtua, että kaikki mittarit kääntyisivät kohti kaakkoa ja työtä alkaisi sitä hakevalle löytyä?
Suomen talouden kehitys on vahvasti kytköksissä siihen, miten muulla maailmalla menee. Suomen tärkeän kauppakumppanin Saksan talouden vaikeudet heijastuvat tänne pohjolan perukoille, kun investointihyödykkeet eivät käy kaupaksi. Samaan aikaan Yhdysvaltojen tuontitullit kurittavat vientiä toiselta laidalta.
Kun näistä kaupan esteistä päästään eroon tai niihin sopeudutaan, ollaan jo pitkällä. Sopeutuminen tarkoittaa uusien vientikohteiden löytämistä tai tullien onnistunutta siirtämistä hintoihin.
Tämän lisäksi Lähdemäen mukaan työttömyyden kääntyminen laskuun edellyttää yksityisen sektorin vahvempaa vetoa.
– Kasvu edellyttää sitä, että meillä myös yksityinen sektori ja yksityiset palvelut kasvavat, hän sanoo.
Kyseessä on eräänlainen itsestään selvä talouden laki. Työllisyys seuraa talouskasvua, mutta pienellä viiveellä.
Hallituksen politiikkatoimien vaikutuksista eilisen päivän lukuihin ollaan tyypillisen erimielisiä riippuen siitä, mistä päin asiaa katsoo.
Etlan Lähdemäen arvion mukaan hallituksen politiikkatoimien vaikutus tilanteeseen on ”hyvin pientä”. Tämä on merkittävä huomio aikana, jolloin hallitus on esitellyt useita työmarkkinauudistuksia.
Työntekijänäkökulmasta katsottaessa hallituksen uudistukset voivat olla hyvinkin merkittävässä roolissa, kun pohditaan työttömyysasteen pompsahdusta yli 10,3 prosenttiin.
– Voisi arvella, että myös nämä sosiaaliturvaleikkaukset voivat olla yksi tekijä siellä taustalla, joka voi vaikuttaa, Kauhanen pohtii.
Joka tapauksessa työmarkkinoiden ristiriitaiset signaalit kertovat, että Suomi on taloudellisessa murroskohdassa. Työllisyyden kasvu antaa toivoa paremmasta, mutta ennätyskorkea työttömyys palauttaa ajatukset arkeen. Talouden todellinen käänne nähdään vasta hieman jälkijunassa, eikä siitä vielä ole selviä merkkejä.