Iivo Niskanen lähtee olympiakauteen ilman henkilökohtaista valmentajaa.
Kolminkertaisen maastohiihdon olympiavoittajan Iivo Niskasen ja Olli Ohtosen vuodesta 2013 jatkunut valmennussuhde on päättynyt.
Niskanen, 33, tavoittelee tulevana talvena menestystä ilman henkilökohtaista valmentajaa. Kausi huipentuu helmikuussa järjestettäviin Milano-Cortinan olympialaisiin.
Isoissa arvokilpailuissa menestyminen ilman henkilökohtaista valmentajaa on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana varsin harvinaista suomalaisille yksilölajien huipuille.
Menestynein omilla opeillaan valmentautunut suomalainen on ollut hiihtolegenda Mika Myllylä, joka saavutti henkilökohtaisilla matkoilla olympiakullan ja neljä maailmanmestaruutta vuosina 1997-1999. Vuonna 2011 edesmennyttä hiihtokarpaasia valmensi 1990-luvun alkuvuosiin asti Aarne Aho.
Koko kansan tuntema hiihtosuuruus Juha Mieto harjoitteli koko uransa ajan omilla metodeillaan. Kurikan jättiläisen uran suurimmat meriitit olivat viestin olympiakulta 1976 sekä ikimuistoinen sadasosatappio Thomas Wassbergille 15 kilometrillä Lake Placidin olympialaisissa 1980.
Sari Essayah voitti omilla valmennusopeillaan 10 kilometrin kävelyssä MM-kullan 1993 sekä EM-kullan 1994. Essayahin oli aiemmin valmentanut vuoden 1991 MM-pronssimitalistiksi Juha Väätäinen, joka oli itse saavuttanut ilman valmentajaa 5000 ja 10 000 metrin juoksujen Euroopan mestaruudet 1971. Julma-Juhana tunnetun Väätäisen nuoruusvuosien valmentaja oli ollut Paavo Meskus.
Juha Väätäinen oli ollut myös toisen huippukävelijän Reima Salosen valmentaja 1980-luvun alussa, mutta 50 kilometrin EM-kullan 1982 aikaan Salonen toimi ilman henkilökohtaista valmentajaa. 1970-luvun alussa hänet oli opastanut kävelyn saloihin oma appiukko Klaus Peurla.
EM-kullan 1974 ja olympiahopean 1976 saavuttanut Hannu Siitonen oli opetellut keihäänheiton salat omatoimisesti, mutta uran kirkkaimpina menestysvuosina konsulttiapua tarjosi vuoden 1964 olympiavoittaja Pauli Nevala.
Kiekonheitossa EM-kullan 1974 voittaneen alavieskalaisen Pentti Kahman ja Riihimäellä asuneen Ilmari Niemisen valmennussuhde rajoittui heittäjän omien sanojen mukaan harvoihin tapaamisiin.
Marko Asellin ja Pertti Ukkolan tiet olivat eronneet jo ennen Atlantan olympialaisia 1996, joissa villillä kortilla viime hetkellä mukaan päässyt Asell paini hopealle. Ukkola itse oli paininut olympiakullan 1976 Toivo Sillanpään ohjauksessa, mutta jo seuraavana vuonna saavutetut MM- ja EM-kulta tulivat sodankyläläislähtöisen painijalegendan omilla opeilla.
Tapio Räisäsellä ei ollut henkilökohtaista valmentajaa vuonna 1978, jolloin hän pääsi tuulettamaan mäkihypyn suurmäen MM-kultaa.
1970-luvulta ja sitä kauempaa löytyy myös useita muita ilman henkilökohtaista valmentajaa toimineita suomalaisia menestyjiä. Muun muassa maastohiihtäjät Eero Mäntyranta, Kalevi Oikarainen, Marjatta Kajosmaa sekä ampumahiihtäjät Heikki Ikola ja Juhani Suutarinen toimivat urheilu-urillaan pitkälti omilla valmennusmetodeillaan.