Venäjän ylin johto vaikenee, koska se uskoo menestykseen rintamalla.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja Walter Pomell arvioi, että Venäjällä ei ole tarvetta kiinnostua julkistetusta Ukrainan sodan rauhansuunnitelmasta.
Pomell perustelee näkemyksensä sillä, että Venäjä uskoo menestyvänsä tällä hetkellä rintamalla paremmin kuin Ukraina ja kykenee valtaamaan lisää maata.
Venäjän ylin johto on pysynyt hiljaa rauhanneuvotteluista, kun taas Yhdysvallat ja Ukraina ovat edistäneet keskusteluja alkuperäisestä kahdeksastakymmenestäkahdeksasta pykälästä nykyiseen yhdeksääntoista pykälään.
Viime viikolla julkisuuteen vuodettua Ukrainan sodan rauhansuunnitelmaa on muokattu uuteen uskoon molemmin puolin Atlantin.
Sen 28 pykälästä, alun perin Venäjän laatimista, on jäljellä tiettävästi 19.
Yhdysvaltain ja Ukrainan neuvottelijat ovat Valkoisen talon mukaan edistyneet neuvotteluissaan lupaavasti, mutta yksi tärkeä taho pysyy vaiti. Venäjän ylin johto.
Viime elokuussa Alaskassa Vladimir Putin oli erittäin kiinnostunut rauhansuunnitelmasta, jonka pääsi ensin itse laatimaan ja sen jälkeen esittelemään Donald Trumpille. Kuva: Andrew Caballero-Reynolds / AFP
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja Walter Pomell ei ihmettele Venäjän passiivisuutta, vaan pitää sitä odotettuna.
– Venäjä on ollut varsin hiljaa, Pomell sanoi ISTV:n Ukraina-studiossa ja lisää, että ensimmäistä 28-kohtaista ehdotelmaa Venäjä kommentoi ”hyväksi aluksi, mutta ei vielä riittäväksi”.
– Eli ollaan kyllä aika kaukana.
Miksi venäläiset ylipäätään suostuisivat sopimukseen, joka jäädyttäisi rintamalinjan nykyiselleen, kun he selvästikin uskovat voivansa vallata lisää maata seuraavien kuukausien aikana?
– Eivät he välttämättä suostukaan. Eli tähän asti on nähty julkisuudessa lähinnä vääntöä siitä, mikä tästä rauhanehdotelmasta sopii Ukrainalle ja ehkä Euroopalle.
– En pidättäisi hengitystä sen suhteen, että odotetaan Venäjän suostuvan ensimmäisiin ehdotelmiin, mitä tuolta tulee.
Yhdysvaltain rauhansuunnitelma, joka vuodettiin julkisuuteen viime viikolla, pohjautui Putinin luottomiehen Kirill Dmitrievin (vas.) aivoituksiin. Oikealla Trumpin luotettu Steve Wittkoff. Kuva: Vyacheslav Prokofyev / Sputnik / Reuters
Strategian opettaja perustaa näkemyksensä muun muassa ajankohtaiseen rintamatilanteeseen, joka on viime viikot kehittynyt Venäjän kannalta myönteisesti.
– Ei Venäjällä ole erityisen suurta intoa välttämättä ryhtyä, eikä sillä ole mitään erityistä tarvetta ottaa kiinni tästä ehdotelmasta.
– Se menestyy tällä hetkellä rintamalla Ukrainaa paremmin ja kykenee valtaamaan.
Lisäksi Venäjän ilmapommitukset murjovat Ukrainan siviili-infrastruktuuria aiempaa raskaammin heikentäen vakavasti valtion ja sen asukkaiden kestokykyä.
Pomell korostaa kuitenkin, että Venäjä pyrkii liioittelemaan menestystään sodan rintamilla.
Donetskin suunnalla se pyrkii luomaan mielikuvan, että pystyisi valtaamaan saman tien koko Donetskin alueen, vaikka se on taistellut Pokrovskin kaupungista pian kaksi vuotta.
Venäjä yrittää vaikuttaa siihen, että läntinen mielipide, ja Ukrainankin, alkaisi kannattaa koko oblastin luovuttamista Venäjälle taistelutta.
– Siihen ei tarvitse erityisellä vakavuudella suhtautua. Tuo alue on erittäin voimakkaasti linnoitettu, Pomell huomauttaa.
– Vaikka Venäjä valtaisikin Pokrovskin valtavien tappioiden turvin, sillä ei kuitenkaan ole samanlaista hyökkäämisen momentumia, jota se pystyisi hyödyntämään ja jatkamaan siitä.
Ukrainan Caesar-tykkituli pauhaa Pokrovskin suunnalla 23. marraskuuta. Kuva: Anatolii Stepanov / Reuters
Koko rauhansuunnitelma muuttuu Pomellin mukaan Venäjän kannalta houkuttelevammaksi, jos sen pykäliä muokataan sellaisiksi, että Venäjä näkee mahdollisuuden saada vaikkapa juuri Donetskin alue haltuunsa.
– Tai jotain muita myönnytyksiä. Silloin voi toki olla, että neuvottelupöytään päästään.
Venäjällä on ollut sodalle muitakin tavoitteita kuin pelkästään maa-alueen valtaaminen.
– Se pyrkii viestimään kansalaisilleen Nato-uhan torjumista ja Ukrainan hallinnon denatsifikaatiosta ja vallan vaihtamisesta.
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja, kapteeni Walter Pomell. Kuva: Seppo Kärki / IS
Venäjän johtajan Vladimir Putinin Ukrainan sodalle asettamia maksimaalisia tavoitteita ei pidä unohtaa, kun puhutaan rauhanehdoista.
Voiko Venäjän todellinen tähtäin olla edelleen eteneminen Puolan rajalle asti – eli koko Ukrainan alueen valtaaminen?
– Putin on ilmoittanut, että koko Ukraina on tavoitteena, Pomell sanoo, mutta huomauttaa, että tältä on kuultu myös toisenlaisia ilmoituksia, joissa on mainittu neljän oblastin liittäminen kokonaisuudessaan Venäjään.
– Eli kyllä näissä tavoitteissa on keskustelun varaa.