Ukraina|Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoo, että Suomi suhtautuu edelleen pidättyväisesti joukkojen lähettämiseen Ukrainaan.
26.11. 15:55 | Päivitetty 26.11. 17:32
Mikäli Venäjän hyökkäyssotaa koskevasta rauhasta saadaan sopu, joutuu Suomi pian tekemään päätöksiä Ukrainalle tarjottavista turvallisuusjärjestelyistä.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoo, ettei Suomi ole vielä tehnyt mitään konkreettisia linjauksia asiasta.
Samalla hän muistuttaa, että Yhdysvallat on nyt väläyttänyt turvajärjestelykeskustelussa uutta ulottuvuutta eli Naton artikla viittä muistuttavia turvatakuita.
Ne ovat ”järisyttävän erilaiset” kuin Euroopassa tähän asti keskustelussa olleet turvallisuusjärjestelyt. Nämä kaksi asiaa olisi pidettävä erillään, Häkkänen sanoo.
Hänestä Yhdysvaltojen avaus on ”huikean hieno”, sillä Yhdysvaltojen halu olla mukana Ukrainan turvallisuuden takaamisessa on myönteistä.
Samalla Häkkänen suhtautuu ajatukseen selkeän varauksellisesti.
Suomen intressi on, että Naton artikla viisi pysyy kristallinkirkkaana, hän painottaa.
”Pitää olla selvää, että käytännössä Euroopassa on yksi kollektiivinen puolustusliitto, Nato, jonka jokainen neliösentti rajaa on täysin loukkaamaton ja siihen tarvittaessa vastataan yhteisellä kaikella voimalla”, Häkkänen sanoo HS:lle.
Yhdysvaltojen esiin nostama turvatakuu on eri asia kuin se, mitä Euroopassa on tähän saakka valmisteltu niin sanotun halukkaiden koalition puitteissa.
Britannian ja Ranskan jo pidempään johtamassa työssä on kyse eräänlaisista tukijoukoista Ukrainalle. Suomi on valmistellut osallistumistaan tähän.
Lisäksi Yhdysvallat esitti viime viikolla julkisuuteen tulleessa luonnoksessa Naton artikla viittä muistuttavia takuita, joihin se itse osallistuisi.
Nyt keskusteluissa on Häkkäsen mukaan se, mitä yhdysvaltalaiset varsinaisesti tarkoittavat ja minkälaiseksi tällaiset kovat sotilaalliset turvatakuut voisivat muotoutua.
Mikäli Suomi lähtisi mukaan tällaisiin takuisiin, olisi kyse luultavasti valtiosopimustason asiasta ja eduskunnan käsittelyyn tuotavasta asiasta, Häkkänen muistuttaa.
”Tämä ei ole meillä mitenkään ollut – tämän tason asia – keskustelussa. Se on ollut amerikkalaisten keskustelussa”, hän sanoo.
Mikäli takuu todella muistuttaisi Naton artiklaa viisi, olisi kyse ääritilanteessa sotilaiden lähettämisestä Ukrainaan Venäjää vastaan. Tähän Suomi on toistaiseksi ollut haluton.
Häkkänen ei nyt otakaan kantaa siihen, olisiko Suomi valmis olemaan mukana vastaavassa järjestelyssä.
”Me emme tee tässä vaiheessa mitään linjauksia. Me katsomme, miten ensisijaisesti Ukraina kykenee muodostamaan [tämän] Yhdysvaltojen kanssa”, Häkkänen sanoo.
Artikla viisi on Naton perussopimuksen kirjaus, jossa todetaan, että yhteen tai useampaan sotilasliiton osapuoleen kohdistettu aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa katsotaan hyökkäykseksi kaikkia osapuolia vastaan.
Viime viikolla julkisuuteen vuotaneessa Yhdysvaltojen luonnoksessa turvatakuiksi muotoilu kuuluu: ”Venäjän federaation tekemää merkittävää, tarkoituksellista ja jatkuvaa aseellista hyökkäystä Ukrainan alueelle sovitun aselepolinjan yli on pidettävä hyökkäyksenä, joka uhkaa transatlanttisen yhteisön rauhaa ja turvallisuutta.”
Siinä todetaan myös, että tällaisessa tilanteessa Yhdysvaltain presidentti ryhtyy välittömien neuvottelujen jälkeen Ukrainan, Naton ja Euroopan kumppaneiden kanssa ”tarvittaviin toimiin turvallisuuden palauttamiseksi”.
Näihin toimiin voi kuulua asevoiman käyttö, tiedustelu- ja logistinen tuki, taloudelliset ja diplomaattiset toimet sekä muut tarkoituksenmukaisiksi katsotut keinot.
Luonnoksessa mainitaan myös Suomi maana, joka osallistuisi takuihin.
Suomelle tämä tuli yllätyksenä eikä asiasta keskusteltu Suomen kanssa, kuten HS jo aiemmin uutisoi.
Häkkänen sanoo, että luonnos oli ilmeisesti tarkoitettu alun perin ”vähän enemmän ideapaperiksi”.
Tarkkaa tietoa ei ole siitä, missä määrin turvatakuulinjaus on muuttunut neuvotteluiden viime päivinä jatkuessa.
Entä Suomen osallistuminen halukkaiden koalition puitteissa valmisteltaviin järjestelyihin?
Kyse olisi Ranskan presidentin Emmanuel Macronin mukaan joukoista, jotka voisi turvata kriittisiä kohteita Ukrainassa muttei etulinjassa. Toimintaa voi olla maalla, merellä ja ilmassa. Esimerkiksi ilmaoperaatio voisi toimia Ukrainan ulkopuolelta yhteistyössä Ukrainan kanssa. Macron puhui joukoista RTL-radiokanavan haastattelussa tiistaina.
Macron sanoi Reutersin mukaan tiistaina, että koalitio muodostaa nyt työryhmän, jossa Ranskan ja Britannian kanssa läheistä yhteistyötä tekevät Turkki ja ensi kertaa Yhdysvallat. Näin luodaan turvatakuut Ukrainalle, kun rauha on saavutettu.
Macronin mukaan osapuolten osallistumisesta tehdään linjauksia muutaman seuraavan päivän kuluessa.
Häkkänen ei ota kantaa siihen, koska Suomi tekee oman päätöksensä. Suomessa on ollut valmius linjata osallistumisestaan jo pitkään, hän sanoo.
Vielä halutaan kuitenkin nähdä, minkälaisella konkreettisella kokonaisuudella joukoissa lähdetään liikkeelle.
”En lähde nyt linjaamaan, mutta pidättyväinen suhtautuminen meillä on mihinkään joukkojen lähettämiseen”, Häkkänen sanoo Suomen roolista.
Kyse on hänen mukaansa siitä, miten Suomi voi tukea Ukrainaa mahdollisimman hyvin jo olemassa olevalla tukimallilla, siis tehostaen Ukrainalle jo annettavaa koulutus- tai materiaalitukeaan tai teknistä tukeaan. Esimerkiksi tiedustelussa on erilaisia kyvykkyyksiä, joita suomalaisella teollisuudella olisi tarjota.